Sekava torinranta kaipaa selkeyttä – opiskelijat haluavat Ouluun ihmisen kokoisen ja elävän torimiljöön

Arkkitehtiopiskelijat kehittäisivät sekavasta ja ylisuuresta Oulun torista paremmin ryhmitellyn ja historiasta identiteettiä ammentavan kokonaisuuden. Opiskelijat kaipaavat myös kaupallisesti toimivan yhteyden torin ja muun keskustan välille.

Kotimaa
Oulun tori on kaupungin keskeisimpiä paikkoja kesäisin
Oulun tori on kaupungin keskeisimpiä paikkoja kesäisinTanja Hannus/ Yle

Nykyisen Oulun torin keskeisiä erityispiirteitä ovat entisajan poliisin roolimallista kertovan muhevan Toripolliisi-patsaan ohella toria mereltä ja jokisuistosta päin reunustava muinaisen Itä-Saksan rakennuskulttuurin mieleen tuova DDR-tyyppinen elementtiarkkitehtuuri, kattava anniskelutarjonta ja sekavahkon torin jatkuva kehittäminen eli pitkään jatkunut jappasu siitä mitä torille pitäisi tehdä tai ei tehdä.

Takana loistava menneisyys

Oulun Torinranta on toiminut kauppapaikkana ja satamana jo 1700-luvulta lähtien. Se on nähnyt luontevampiakin aikoja kuin nyt kun se on syrjässä ja sen funktiokin on hakusalla.

Onhan tämä ympäristö aika sekavaa. On punatiilinen toimistorakennus kauppahallin vieressä ja kauppahallin huoltopiha tosi keskeisellä paikalla

Matti Lakkala

Oulun tori oli aikansa matkakeskus vielä silloin kun siihen tulivat laivat (Hailuoto-laiva liikennöi kauppatorilta vuoteen 1968 saakka) ja siellä sijaitsivat linja-autoasema Autorannan pysäköintialueen paikalla (1937 - 1983) sekä nykyisen Ahtisaaren Aukion paikalla funkkistyylinen Esson huoltoasema (1934 - 1993).

Monumentaalikeskussuunnitelma

Torinseudun ranta-alueen sekava tila kiinnitti yleiskaava-arkkitehti Irma Mikkolan huomion jo 1960-luvulla. Hänen ehdotuksestaan Oulun kaupunki julkisti vuonna 1962 yleisen suunnittelukilpailun kaupungin hallinto- ja kulttuurirakennusten keskittämiseksi veden äärelle.

Kilpailun voitti Marjatta ja Martti Jaatisen ehdotus ”Saari” . Ehdotuksen idea on siirtää monumentaalikeskus torin ulkopuolelle Vänmannin saaren kohdalle omaksi veden ympäröimäksi rakennusryhmäkseen.

Teatteri ja kirjasto rakennettiin, torni kummittelee vieläkin

Tälle saarelle oli sommiteltu teatteri, kaupungintalo ja konserttisali ja huipentumana virastotorni Pakkahuoneen päätteenä. Teatteri ja kirjasto rakennettiinkin, mutta 20-kerroksinen virastotorni jäi vuosikymmenin väännön aiheeksi.

Olisi myös hyvä säilyttää mahdollisimman paljon julkista tilaa tässä torilla eikä yksityistää kaikkea

Iida Räsänen

Viimeisimmäksi sen paikalle soviteltiin Hilton-hotellia.

Torialueen perusparannus toteutettiin 1996-1998, jolloin myös aitat siirrettiin nykyisille paikoilleen ja muutenkin torilla alkoi nykyaika byrokratioineen. Oulun torin perusilme jää kuitenkin monen muun pienemmänkin kaupungin torista.

Onko Oulun torissa aineksia toimivaksi julkiseksi tilaksi?

Yle Oulu kutsui oululaisia arkkitehtiopiskelijoita pohtimaan torin kehittämistä ja Timo Sipola sai jututettavakseen neljä arkkitehtiopiskelijaa. Minkälaisia ideoita ja ajatuksia arkkitehtuurin tulevaisuuden toivoilla on Oulun torista ja sen asemasta nykyisellään? Ja ennen kaikkea siitä, mitä sille pitäisi tehdä.

– Oulun torin ongelma on vaikkapa Kuopion toriin verrattuna se, että keskusta ja tori ovat eri paikoissa, eikä tässä ole juuri liiketiloja jotka avautuisivat torille, toteaa arkkitehtiopiskelija Iida Räsänen.

Eli torin käytöksi jää lähinnä markkinatyyppinen käyttö.

Sekava ja mittakaavaltaan ylisuuri

– Onhan tämä ympäristö aika sekavaa. On punatiilinen toimistorakennus kauppahallin vieressä ja kauppahallin huoltopiha tosi keskeisellä paikalla, jatkaa arkkitehtiopiskelija Matti Lakkala.

Torialueella on myös paljon paikoitusaluetta ja koko alue huomattavan laaja.

Kauppahallin lisäksi selvästi parasta ovat aitat. Niiden määrää voisi lisätä ja ryhmitellä niillä toria erikokoisiin aukioihin

Juha Nissinen

– Mittakaava on liian suuri kaupungin kokoon ja aktiviteetteihin nähden, sanoo Hannu Rytky

Ylisuuri mittakaava juontaa juurensa arkkitehtipariskunta Jaatisten 1960-luvulla tekemästä monumentaalisuunnitelmasta.

Yhteyttä ei merelle eikä keskustaan mutta kauppahalli toimii

– Asumista on mutta ei liiketiloja. Oulun paljon puhuttu merellisyys ei myöskään välity vaikka ollaan entisessä satamassa. Näkyy kyllä että tuossa rannassa on vettä, mutta se ei tunnu mereltä, tiivistää Juha Nissinen.

Elämää Oulun torilla on paljonkin, juhannukselta heinäkuun lopulle. Torin paras ja parhaiten aikaa kestävä osa on vuonna 1901 valmistunut kauppahalli. Sen mittakaava on ihmisen kokoinen.

– Kauppahallin lisäksi selvästi parasta ovat aitat. Niiden määrää voisi lisätä ja ryhmitellä niillä toria erikokoisiin aukioihin, linjaa Juha Nissinen.

Tori on opiskelijoiden mielestä strategisesti tärkeä paikka joka liittyy olennaisesti Oulun identiteettiin.

Torin olisi hyvä toimia talvellakin

– Historiasta ammentaminen olisi aika hyvä tapa tuoda Oululle hyvää identiteettiä, sanoo Rytky.

Tähän paikkaan voisi sopia ihan hyvin torni. Se olisi maamerkki Oulussa ja toisi jonkinlaista tunnistettavuutta tähän paikkaan

Hannu Rytky

– Kyllähän tämä kokonaisvaltaista kehittämistä kaipaa. Varsinaisen keskustan ja Torinrannan välillä pitäisi olla luonteva yhteys, toivoo Lakkala.

– Talven huomioiminen, tuoretta ajattelua talvikaupunkiin ja mitä kaikkea talvi voisi antaa tällaiselle torille. Olisi myös hyvä säilyttää mahdollisimman paljon julkista tilaa tässä torilla eikä yksityistää kaikkea, linjaa Räsänen.

DDR-tyyppinen massiivimaisema

Entäpä Oulun toria varsinkin jokisuiston ja meren suunnalta rajaava ja sen reunaehdot määrittelevä itäsaksalaistyyppinen elementti- ja betonivaluarkkitehtuuri ?

– Tästähän on myös tällainen humoristinen slogan "Oulu on Pohjois-Siperian pääkaupunki". Rakennuksina kirjasto ja teatteri ovat aikakautensa erittäin laadukkaita edustajia. Se on Oululle omaleimainen ja arvokas historian kerros. Jossakin vaiheessa nämä rakennukset alkavat näyttää ihmisten silmään romanttisilta ja kauniilta niin kuin kauppahalli ja aitat nyt, sanoo Räsänen.

Torinrannan elementtihotelli ei saa armoa nuorilta arkkitehtiopiskelijoilta, mutta tornitalo sopisi heidän mukaansa nimenomaan Jaatisten aikanaan piirtämään paikkaan torin tuntumaan.

Torni kelpaisi

– Ne eivät siitä katoa. Ne on pakko ottaa huomioon. Marjatta ja Matti Jaatisen kilpailuehdotuksessa oli myös se torni, joka täältä vieläkin puuttuu, muistuttaa Lakkala.

– Tähän paikkaan voisi sopia ihan hyvin torni. Se olisi maamerkki Oulussa ja toisi jonkinlaista tunnistettavuutta tähän paikkaan, linjaa Rytky.

– Jos Oulussa rakennetaan korkeasti, se todellakin näkyy joka puolelle kaupunkia ja siksi korkean rakentamisen pitää olla laadukasta ja oikeassa paikassa, sanoo puolestaan Nissinen.