Asiantuntijat erimielisiä: Voiko kuka tahansa meistä syyllistyä rikokseen?

Tapanilan raiskaustapaus kuumensi keskustelun Ylen aamu-tv:ssä

Ylen aamu
Tapanilan raiskauksesta annetut tuomiot ovat nostattaneet keskustelun oikeustajusta. Miksi omaisuus on suojatumpi kuin ihmisen fyysinen koskemattomuus? Keskustelemassa rikosoikeuden tutkija Merita Kettunen sekä kulttuurihistorian dosentti Jari Ehrnrooth.
Tapanilan raiskauksesta annetut tuomiot ovat nostattaneet keskustelun oikeustajusta. Miksi omaisuus on suojatumpi kuin ihmisen fyysinen koskemattomuus? Keskustelemassa aamu-tv:ssä rikosoikeuden tutkija Merita Kettunen sekä kulttuurihistorian dosentti Jari Ehrnrooth.

Rikosoikeuden tutkija Merita Kettunen ja kulttuurihistorian dosentti Jari Ehrnrooth väittelivät Ylen aamu-tv:ssä rikoksen uhrin ja rikoksen tekijän asemasta.

Ehrnroothin mukaan 60-luvulta lähtien on oltu huolissaan siitä, kuinka rikoksen tekijän käy jäätyään kiinni ja tuomituksi. Uhrin näkökulma unohtui. Nyt korostetaan enemmän rikoksen uhrin näkölulmaa.

– Pidän sitä erittäin terveenä reaktiona, arvioi Ehrnrooth.

Raiskaustuomiot pitenevät

Kettunen muistuttaa, että uhrin näkökulma on jo näkyvästi esillä. Se huomioidaan vahvasti rikosoikeuden alalla ja jopa nykyisessä hallitusohjelmassa.

– 2000-luvulla raiskausrikosten keskimääräinen rangaistus on noussut noin kolmella kuukaudella vankeutta. Ja se on huomattava muutos, arvioi Kettunen.

Ehrnrooth: Ryhtiliike koventaa rangaistuksia

Tapanilan raiskauksista sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa tulee vahvasti esiin uhrin näkökulma. Ehrnroothin mielestä se on tärkeä viesti.

– Rangaistuksia koventamalla ei tehdä vääryyttä rikoksen tekijöille, vaan parannetaan yhteiskuntamoraalia. Nyt on käynnissä ryhtiliike, ja se on mielestäni hyvä asia, kiitteli Ehrnrooth.

Kettunen: Kuka tahansa voi syyllistyä rikokseen

Kettusen mukaan ideaali olisi, että rikoksen tekijä pystyisi vapauduttuaan vankeudesta integroitumaan takaisin yhteiskuntaan ja kokemaan, että hän pystyy olemaan arvokas yhteiskunnan jäsen.

Rikokseen syyllistyneitäkin pitäisi kohdella humaanisti ja oikeudenmukaisesti.

– Kuka tahansa voi syyllistyä rikokseen, eikä rikoksentekijöitä saisi mieltää erilaisiksi kuin me muut.

Kettunen pitääkin hyvänä, että kansinvälisesti Suomi ja muut pohjoismaat kuuluvat alhaisimpien rangaistusten maihin.

Ehrnrooth: Armoa korostetaan liikaa

Ehrnrooth ajattelee toisella tavalla. Hänen mukaansa monella kiven sisään joutuvalla on luonnehäiriöitä ja psykopatiaa.

– Jo se, että ihminen kykenee tekemään raiskauksen, kertoo siitä, että kaikki ei ole kunnossa.

Rikoksen tekijöitä ei Ehrnroothin mielestä pidä nähdä suoraan osana tervettä yhteiskuntaa.

– Heillä on taakka osoittaa, että he kykenevät palaamaan meidän keskuuteemme.

Ehrnroothin mielestä yhteiskunnassamme on liikaakin korostettu anteeksiantoa ja armoa.

– Pitäisi korostaa parannuksen tekoa ja sitä, että rikoksentekijällekin ollaan armollisia, kun annetaan hänelle mahdollisuus sovittaa rikoksensa.