Piispa Irja Askola: Pridessa mukana olemisella on suuri symbolinen merkitys

Askolan mukaan suhtautumisessa avioliittolain muutokseen mitataan kirkon kykyä keskustella ja kuljettaa eteenpäin vaikeita asioita.

Kotimaa
Irja Askola
Yle

Evankelisluterilainen kirkko on entistä aktiivisemmin mukana tällä viikolla vietettävässä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Helsinki Pridessa. Seurakunnilla ja kristillisillä yhteisöillä on viikon aikana kymmenkunta omaa tapahtumaa, ja esimerkiksi lauantaina Kaivopuistoon viritetään kolmen seurakunnan yhteinen konttikirkko.

Helsingin piispa Irja Askola on asiasta mielissään. Hänen mielestään kirkon pitää yleensäkin olla mukana ihmisten tapahtumissa, ja Prideen osallistumisella on lisäksi suuri symbolinen merkitys.

– Niin moni seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluva ihminen tai heidän läheisensä on kokenut vuosikymmenet kirkon tuottamaa häpeää, haavaa ja pelottelua. Ja silloin se, että kirkon työntekijöitä ja luottamushenkilöitä on mukana tällaisessa tapahtumassa, niin minusta se symbolinen viesti on merkittävä, hän sanoo.

Askolan mukaan suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on kirkossa osalle edelleen vaikeaa, mutta ilmapiiri on tullut kaiken kaikkiaan oikeudenmukaisemmaksi. Hän kiittää tästä paitsi arkkipiispa Kari Mäkistä myös erityisesti vähemmistöihin kuuluvia kirkon työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, jotka ovat alkaneet puhua avoimesti omasta taustastaan.

– Jos ennakkoluulo perustuu naamioon, ja sen jälkeen kun naamion takaa löytyy todellisen ihmisen todellinen tarina, niin silloin siihen on helpompi liittyä.

Avioliittolakiin suhtautuminen auki  – vihitäänkö kaikki parit?

Kirkon sisällä kipuillaan parhaillaan myös suhtautumisesta avioliittolain muutokseen. Askola kuvailee käytyä keskustelua osin myrksyisäksikin. Kun avioliittolaki alkaa koskea kaikkia, kirkon pitää päättää, vihkiikö se jatkossakin ainoastaan heteropareja. Esillä on ollut myös sellainen vaihtoehto, että kirkko luopuisi vihkioikeudestaan. Sen jälkeen pitäisi ratkaista, siunataanko kaikki avioparit vai ainoastaan heteroparit.

Askola sanoo, että tämä prosessi saattaa kestää vielä pitkään. Lopputulosta hän ei halua ennakoida.

– Se miten kirkko tulee suhtautumaan siihen, se jää nähtäväksi. Meillä alkaa keskustelu, sitten päätöksentekokoneisto käy läpi näitä asioita. Vaihtoehdot ovat auki.

Hän toivoo kuitenkin, että asiasta käydään aitoa keskustelua, johon otetaan mukaan nykyistä enemmän myös heitä, joita asia koskee.

– Me tulemme myöskin mittaamaan meidän omaa kykyämme keskustella ja kuljettaa eteenpäin asioita, jotka ovat selkeästi tunteita herättäviä, teologisesti ristiriitaisia ja oikeasti vaikeita. Minä toivoisin, että kirkko voisi olla se, joka toisi aitoa keskustelukulttuuria myös tämän asian ympärille.