Korkein oikeus kielsi valkoposkihanhien ampumisen – "Ehkäpä ketut syövät ne"

Nälkäiset valkoposkihanhet ovat tuhonneet Viikin koetilan peltoja useiden vuosien ajan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kieltää hanhien hätistely haulikolla korpeaa tilalaisia.

Kotimaa
Valkoposkihanhia ruokailemassa pellolla.
Valkoposkihanhia ruokailemassa pellolla.Raine Martikainen / Yle

Viikin opetus- ja tutkimustilan hakemus valkoposkihanhien karkottamiseksi ampumalla kaatui tänään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tilanjohtaja Miika Kahelinia päätös turhauttaa, sillä hanhet tuhoavat tilan alueita aiheuttaen taloudellisia haittoja ja vahinkoja opetukselle.

– 500 lintua parturoi tälläkin hetkellä alueen nurmikkoja ja koeviljelmiä. Henkilökuntaa ei riitä hätistelemään lintuja jatkuvasti.

Helsingin yliopiston maataloustieteen laitoksen käytössä olevalla Viikin opetustilalla on tavattu yli 4000 hanhea.

Valkoposkihanhi on suojeltu laji koko EU:n alueella. Hanhia saa pyydystää tai tappaa lintudirektiivin mukaan ainoastaan, jos ne aiheuttavat viljelmille vakavaa vahinkoa eikä muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Korkein hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, ettei kaikkia ratkaisuja hanhien karkottamiseksi ole vielä riittävästi kokeiltu.

– Direktiivin tulkinta tuntuu omavaltaiselta. Meitä on jatkuvasti kehotettu kokeilemaan "muita keinoja", mutta näitä keinoja ei ole mitenkään eritelty, Kahelin kertoo.

Kahelin arvioi satovahingoiksi vuodesta riippuen 10-25 000 euroa, mutta suurempia tuhoja syöpöttelevät hanhiparvet tekevät opetustoiminnalle.

– Kolmen vuoden toistokokeen mennessä pilalle viimeisenä vuonna voivat vahingot nousta jopa 100 000 euroon. Tohtorikoulutettavien projektit ovat auttamatta pilalla, tutkimustuloksilla voi käytännössä pyyhkiä takapuoltaan.

Hanhet eivät hätkähdä pauketta, petolintuja tai ilmapalloja

Hakemuksen aiemmin hylänneen ELY-keskuksen sekä korkeimman hallinto-oikeuden kanta on, ettei lintujen karkottaminen ampumalla vähennä viljelmille aiheutuvia vahinkoja, sillä linnut oppisivat välttämään ampumisvaaraa. Ratkaisuksi hanhiongelmaan ehdotetaan tilan viljelmien aitaamista ja peittämistä.

– Suurempia alueita on mahdoton peittää verkoilla, sillä niitä hoidetaan koneellisesti. Verkot pitäisi poistaa ja kiinnittää uudelleen aina, kun alueella ajetaan traktorilla. Henkilökuntaa ei kesäsesonkina riitä tähän mitenkään, Kahelin sanoo.

Koetilan koko on Kahelinin mukaan noin 20-30 hehtaaria. Aitaamalla ja peittämällä suojattujen pienempien alueiden koko on muutamia aareja, eli vain murto-osa viljelmistä.

Opetustilalla on lupa hanhien häätämiseen muun muassa äänikarkottimilla, ilmapalloilla, lippusiimoilla, petolintuja muistuttavilla hahmoilla ja laserkarkottimilla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen Viikin tilalla aloitetaan lisäkarkotuskeinojen pohdiskelu.

– Yksi luomukeino on jo laitettu käytäntöön: Viikin tilan alueilla on voimassa ehdoton ketunmetsästyskielto. Toivomme, että ketut pitävät hanhien luontaisina vihollisina niistä huolen.