Miten elää kreikkalainen kriisin keskellä?

Kurjuutta, epätoivoa ja tuskaa – sellaista on monen kreikkalaisen elämä kuuden vuoden talouskriisin jälkeen.

Ulkomaat
Mielenosoitus Ateenassa parlamentin edustalla 21.6.
Mielenosoitus Ateenassa parlamentin edustalla 21.6.Simela Pantzartzi / EPA

Kreikka on ajettu vuosien mittaan sellaisen mankelin läpi, että se on lamauttanut pitkälti koko yhteiskunnan. Kyse ei ole pelkästään maan taloudellisesta romahduksesta vaan myös ihmisten henkisestä haaksirikosta.

Pennsylvanian ja Edinburghin yliopistojen ja Kreikan terveysviranomaisten tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että kreikkalaisten itsemurhat lisääntyivät täsmälleen samaan aikaan kun sosiaaliturvaa alettiin leikata kovalla kädellä.

Sosiaalisen kurjimuksen seurauksena itsemurhien määrä nousi vuonna 2011 yli kolmanneksella.

Eläkkeet uusiksi

Kreikan eläkejärjestelmä oli erittäin avokätinen – sitä on kuvailtu jopa holtittomaksi – ennen talouskriisin alkua. Eläkkeelle pääsi pääsääntöisesti aikaisemmin ja paremmin ehdoin kuin muissa Euroopan maissa.

Tilanne oli ajautumassa kohti katastrofia. Ennen vuotta 2010 Kreikan eläkemenot olivat Euroopan korkeimmat, 13,5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Järjestelmä rukattiin uuteen uskoon vuosien 2010 ja 2012 reformeilla. Enää alle kuusikymppiset eivät voi haaveillakaan täydestä eläkkeestä. Tätä nykyä kreikkalaiset, sekä naiset että miehet, pääsevät eläkkeelle virallisesti 67-vuotiaina.

Todellisuudessa kreikkalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 64,5-vuotiaina. Myös tehdyistä työvuosista pidetään nyt aiempaa tarkempaa kirjaa.

Ongelmaa pahentaa Kreikan väestökehitys. Maan väestöpyramidi osoittaa, että Euroopan unionin 28:sta jäsenmaasta Kreikalla on suhteellisesti ottaen kolmanneksi eniten vanhuksia.

Aika, jolloin kreikkalaisille eläkeläisille maksettiin vuosittain kahden kuukauden ylimääräiset bonukset, on lopullisesti takanapäin.

Köyhyysrajan alapuolella

Kansainväliset rahoittajat panivat osaltaan Kreikan noudattamaan tiukempaa budjettikuria. Se, että pahimmat iskut ovat kohdistuneet pienituloisiin ja heikko-osaisiin, on ollut paljolti Kreikan aiempien hallitusten oma päätös.

Kreikan omien tilastojen mukaan maan keskimääräinen eläke on 713 euroa kuukaudessa. Tässäkin tapauksessa tilastot jossakin määrin valehtelevat tai ainakin johtavat harhaan.

Eläkeläisistä lähes puolet – 45 prosenttia – elää köyhyysrajan alapuolella. Kreikassa ihminen on viranomaisen määritelmän mukaan köyhä silloin, kun kuukausitulot jäävät alle 665 euron.

Kreikan työnantajaliiton tutkimuksen mukaan eläkkeet kuitenkin ovat suurin tulonlähde lähes 50 prosentille kreikkalaisperheistä. Usein ne ovat myös perheen ainoa tulonlähde.

Toivoton työttömyys

Virallisesti yli joka neljäs kreikkalainen on työtön, ja nuorisotyöttömyys on vielä tuplasti pahempi. Enemmän kuin joka toinen kreikkalaisnuori kulkee kaduilla ilman työpaikkaa, tosin tähän lukuun lasketaan mukaan esimerkiksi opiskelijat.

Eläkkeiden merkitys on elintärkeä Kreikan tyyppisessä yhteiskunnassa, koska pienillä rahoilla yritetään elättää koko perhettä.

Kreikkalaiseläkeläiset vaativat korotusta eläkkeisiinsä Ateenassa 23.6.
Kreikkalaiseläkeläiset vaativat korotusta eläkkeisiinsä Ateenassa 23.6.Yannis Kolesidis / EPA

Kreikkalaiselle työttömälle maksetaan työttömyyskorvausta viidestä kuukaudesta yhteen vuoteen. Sen jälkeen on tultava toimeen omillaan.

Yksityisen kreikkalaisen tutkimuslaitoksen MacroPoliksen mukaan vain joka kymmenes kreikkalainen työtön saa ylipäätään minkäänlaista työttömyyskorvausta.