Miten Strömsöstä tuli Strömsö?

Suositun Strömsö-ohjelman päänäyttämönä toimiva huvilarakennus ei ole vain kulissia. Tyhjillään ollut yli 160-vuotias huvila sai uuden elämän, kun Svenska YLE ryhtyi vuonna 2002 tekemään Strömsö-ohjelmaa, josta tuli huippusuosittu. Matka ideasta ensimmäiseksi lähetykseksi vaati kuitenkin neljän vuoden työn.

media
Toimittaja Elisabeth Morney yhdessä Strömsö-ohjelman huoneista
Antti Haavisto/Yle

Kun toimittajat Elisabeth Morney, Christina Staffans ja Stefan Jansson vuonna 1998 miettivät yhdessä ohjelman konseptia, he tuskin aavistivat, millaista menestystuotetta olivat keksimässä.

– Mietimme yhdessä työryhmän kanssa, että jos Svenska YLE saisi oman televisiokanavan, millaista ohjelmaa haluaisimme katsoa tai tehdä. Päädyimme kotiin ja vapaa-aikaan, ja se toimi lähtölaukauksena tälle matkalle, muistelee vieläkin mukana oleva toimittaja Elisabeth Morney.

Mukana ohjelmanteossa ovat edelleen myös Staffans sekä Jansson.

Neljän vuoden kypsyttely

Kun idea oli keksitty, tarvittiin vielä toimivat tilat ja vaatimuslista oli pitkä.

– Ajattelimme että tämä on pelkkää utopiaa, vaatimuksia oli niin paljon, muistelee Elisabeth Morney.

Omista kliinisistä studiotiloista haluttiin pois ja hakusessa oli riittävän suuri ja mielellään kaunis talo, joka sijaitsisi meren äärellä ja jossa olisi puutarha sekä tilaa erilaisille huoneille askartelua, keskustelua ja myös ruoanlaittoa varten.

– Sopivia tiloja etsiskeltiin myös yksityisilta tahoilta, mutta muun muassa kameratekniset ja valaistukselliset vaatimukset olivat sellaisia, että päädyttiin Vaasan Kaupungin juttusille. Yksi vaihtoehdoista oli myös Hietalahden Villa, mutta Strömsön kodikkuus ja kodinomaisuus vanhana huvilana pihapiireineen ratkaisivat asian, kertaa Morney.

Talo oli ollut tyhjillään pitkään. Se olii siirtynyt yksityisomistuksesta Mustasaaren kunnalle vuonna 1963 ja sitä oli käytetty satunnaisesti vapaa-ajan toimintaan. Ohjelmaidean ratkettua Vaasan Kaupunki osti tilat Mustasaarelta itselleen ja remontoi ne. Sen jälkeen tehtiin pitkäaikainen vuokrasopimus ja matka kohti ensimmäistä lähetystä pääsi alkamaan.

Huvilan historia

Varsinainen huvilakulttuuri alkoi Pohjoismaissa 1800-luvun keskivaiheilla ja Strömsön huvila on yksi Pohjanmaan alueen näyttävimmistä. Päärakennus, navetta, kanala ja talli rakennutettiin vuonna 1852 ruukinpatruuna Adolf Grönbergin toimesta. Sen jälkeen taloa on asuttanut muun muassa tupakkakauppias Jakob Fiinnilä perheineen. Hänen tyttärensä meni naimisiin Harald Bouchtin kanssa ja näin myös tunnettu Bouchtin vaasalaissuku liittyi alueen historiaan kolmen sukupolven ajaksi.

1940-luvun loppupuolella osaa tiloista vuokrattiin kesävieraille, koska sen ylläpitäminen oli talon omistaneille Ragna ja Gunvor Bouchtille kallista. Lopulta tilat osti Mustasaaren kunta, myöhemmin Vaasan kaupunki ja vuonna 2000 ne vuokrasi YLE.

Vanhaa ja uutta

Strömsön rakennuksen tunnetuin ja näkyvin osa on valtava veranta, jonka koristeelliset kattorakennelmat ovat kansallisromanttista tyyliä tyypillisimmillään.

– Verannalta astutaan sisään valtavaan pääsaliin, jossa me ohjelmassa järjestämme nykyään kaikki isommat juhlat ja näin oli silloin ennenvanhaankin, esittelee Elisabeth Morney.

– Oikealla puolella verantaa sijaitsee talon nykyinen keittiö, jossa Strömsön keittiömestari Paul kokkaa. Vasemmalla on kirjasto, joka toimii ohjelman haastattelujen ja keskustelujen pitopaikkana, kertaa Morney.

Samaisessa rakennuksessa on myös ohjelman käsityö- ja askartelutila sekä teknisiä tiloja, muun muassa ohjaamo, sekä henkilökunnan keittiö. Katossa roikkuvat modernit loisteputket sekä kamerat ja mikrofonit jalustoineen muistuttavat katsojaa siitä, mihin tilaa nykyään käytetään. Pihapiiriin on rakennettu myös muita nikkarointiin ja ohjelmantekoon tarvittavia tiloja. Monet rakennelmat ovat työryhmän ohjelmassa tekemiä kierrätysaiheisia keksintöjä, joita alueella vierailevat ihmiset käyvät jatkuvasti ihastelemassa.

Ensimmäinen ulkopuolinen YLE:n tila

Ohjelma oli alkaessaan historiallinen ja aivan uutta Yleisradiossa paitsi tyyliltään myös toteutustavoiltaan. Tälläistä lifestyle-ohjelmaa ei ollut koko Suomessa saati Ylelllä ennemmin tehty ja kyseessä oli itseasiassa ensimmäinen tila, joka sijaitsi kokonaan Yleisradion omien tilojen ulkopuolella.

– Monille ohjelmaa nähneille saattaa tästä esteettisyydestä ja kauneudesta syntyä myös hyvin arvokas vaikutelma, mutta itse ohjelma ja tilat toteutettiin ennätyshalvalla. Esimerkiksi Helsingin Ylen pelkkä kakkosstudion remontti maksoi kahdeksan kertaa enemmän kuin nämä meidän tänne tehdyt tilamme ja tekniikkamme, kertoo Elisabeth Morney.

Yksi syy kustannustehokkuuteen oli uuden digitekniikan tulo ja käyttöönotto juuri Strömsö-ohjelman aloituksen kynnyksellä, vaikka osa Yleisradion insinööreistä laitteiden luotettavuutta ja kustannustehokkuutta silloin epäilikin.

Nykyään pihapiirissä on myös vuonna 2001 valmistunut toimitustalo, jossa on tilat toimituksen henkilökunnalle ja muun muassa editointia varten. Nauhoituspäivinä saattaa väkeä olla töissä parisenkymmentäkin.

Voittokulku jatkuu

Strömsöstä on tullut Suomessa jo käsite sananlaskuineen. Yleisöä käy lähes vuoden jokaisena päivänä katsomassa Strömsön tiloja ja ympäristöä ilmaisilla opaskierroksilla. Suosio tuntuu vain jatkuvan.

– Tuo alun nelivuotinen konseptikehitys oli niin pitkä, että se antoi aikaa ja tilaa myös erehdyksille. Ehkä siksi tämä ohjelmaidea on kantanut yllättävän hyvin ja vain pienillä hiomisilla on pärjätty. Ohjelma-aikaa on lyhennetty ja puhevieraista on siirrytty enemmän toimintavetoisempaan tyyliin, kuvailee Elisabeth Morney.

– 1980-luvulta tuttu kiireinen juppikulttuuri jäi myös 2000-luvulla taakse ja me - osin sattumalta - onnistuimme luomaan kiirettömyyttä ja omilla käsillä tekemistä korostavan ohjelman, miettii Morney Strömsö-ohjelman suosion syitä.

Ohjelma on lisäksi synnyttänyt omia sivutuotteita, kuten Purtavaa Pohjolasta -ruokasarjan, nikkariohjelman Pihatalo Strömsössä sekä Puutarha-sarjan.

Silti Elisabeth Morneyllä on yksi selkeä ajatus Strömsön selkärangasta:

– Olemme huomanneet vuosien saatossa, että melkein kuka tahansa meistä henkilöistä voitaisiin vaihtaa, mutta jos talo vaihdetaan, sitten se ei ole Strömsö enää. Se on se talo, se on filosofia, aitous, inspiraatio ja elämys. Jos niitä noudatetaan, niin ideoita voi syntyä loputtomiin.