1. yle.fi
  2. Uutiset

Kehitysmaaguru: Löysät pois EU:n kehitysavusta

Euroopan unioni maksaa vuosittain yli 56 miljardia euroa kehitysapua, josta iso siivu menee pieninä puroina keskituloisille maille. Serbia ja Kiina saavat EU:lta enemmän kehy-rahaa kuin valtiona nitisevä Keski-Afrikan tasavalta. Asiantuntijan mukaan rahapurot pitäisi ohjata kaikkein köyhimmille.

Ajankohtainen kakkonen
Syyrialaisia turvapaikanhakijoita.
Syyrialaisia turvapaikanhakijoita 8. tammikuuta Ateenassa.Orestis Panagiotou / EPA

Millä perustein EU jakaa maksamansa kehitysapumiljardit eri valtioille? Brittiläisen kehitysekonomistin Paul Collierin mukaan muodollisuudet ja maiden keskinäiset suhteet painavat vaakakupissa usein enemmän kuin tehokkuus.

– On naurettavaa, että iso osa maailman ja erityisesti EU:n antamasta kehitysavusta ohjataan maihin, joitka tarvitsevat sitä vähemmän, eli keskituloisiin kehitysmaihin. Tuki pitäisi keskittää kaikkein hauraimpien valtioiden kehittämiseen.

Esimerkiksi vuonna 2013 EU maksoi Kiinalle 32,7 ja Brasilialle 17,9 miljoonaa, ja hauraalle Keski-Afrikan tasavallalle 28,7 miljoonaa, ilmenee Euroopan komission laskelmista. EU:n naapureista Serbia sai 127,6 miljoonaa ja Valko-Venäjä 14,1 miljoonaa. Maailman köyhimmistä maista esimerkiksi Sambialle maksettiin 50 miljoonaa, Tansanialle 80 miljoonaa ja Somalialle 114 miljoonaa euroa.

Keskituloiset maat eivät yleensä saa suuria rahavirtoja, mutta kaiken kaikkiaan ne muodostavat selvän osan EU:n kehitysavusta. Collierin mielestä keskittäminen toisi paremmat hyödyt.

– Sen sijaan että käydään jättämässä käyntikorttina rahaa jokaiseen maahan johon tehdään kohteliaisuuskäynti, hän polemisoi.

Kesäkuussa lopussa julkaistun Euroopan komission vaikutusarvion mukaan tavoitteet EU:n kehitysavun kohdentamisesta kaikkein köyhimmille maille ovat epäonnistuneet kuudetta vuotta peräkkäin.

Naapuriapu paras apu

Oxfordin yliopiston professori Paul Collier on maailman kehitysekonomistien huippunimi, joka tuntee sekä kehitysmaiden hallinnon että kehitysavun mekanismit.

Ilmiön yksi syy on halu auttaa tuttuja maita joihin on hyvät suhteet jo ennestään. Etelä-Euroopan valtiot auttavat Pohjois-Afrikan maita, ja itäiset EU-maat itänaapureitaan. Britanniallakin on side esimerkiksi entiseen siirtomaahansa Intiaan, mutta maa on luopunut kehitysavun maksamisesta Intialle, vaikka maa on edelleen köyhä.

– Britannia lopetti kehitysavun maksamisen keskituloiselle Etelä-Afrikalle, ja jopa köyhälle Intialle, koska se pystyy pitämään huolen omista köyhistään.

Suomella ei vastaavia perinteitä ole, vaan Suomi on kohdentanut kehitysrahansa Saharan eteläpuolisiin kaikkein köyhimpiin maihin.

– Suomi pärjää tässä paremmin kuin moni muu.

Collier kehottaa EU-maita ottamaan mallia Iso-Britannia kurikuurista. Tärkeintä on ohjata tukea haavoittuviin maihin. Nyt pitäisi valmistautua jo Syyrian konfliktin loppumiseen, jonka Collier arvioi päättyvän neljän vuoden sisällä. Se olisi tehokkainta kehitysapua.

– Syyrian 10 miljoonasta pakolaisesta iso osa on tyhjän panttina pakolaisleireillä, mikä on törkeää ihmisten aliarviointia ja mahdollisuuksien laiminlyönti. EU:n pitää nyt tukea ja hautoa yritystoimintaa Syyrian lähialueilla, kuten Jordaniassa, jotta syyrialaiset pystyvät palaamaan ja jälleenrakentamaan maataan konfliktin päätyttyä.

"Kehitysavulle kunnia Afrikan menestyksestä"

1800-luku oli Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan suuntautuvan siirtolaisuuden vuosisata. 2000-luku on ja tulee jatkumaan Eurooppaan pyrkivien ihmisten vuosisatana, halusimme sitä tai emme.

Collierin mukaan loppua ei näy ennen kuin elintasokuilu vakaiden ja epävakaiden sekä rikkaiden ja köyhien maiden välillä tasoittuu. Tämän näkevät ehkä lapsemme, vuosisadan lopussa.

– Maailmassa on epätasapaino, joka kestää tämän vuosisadan loppuun asti. Siihen mennessä lähes kaikki yhteiskunnat ovat tavoittaneet rikkaat maat kehityksessä, ja paine laajamittaiseen mannerten väliseen siirtolaisuuteen loppuu.

Tätä odotellessa kehityspolitiikalla on kaaoksen hallinnassa ratkaiseva rooli.

– Köyhyys- ja köyhyysloukut ovat paitsi inhimillisiä tragedioita, uhka koko maailmanjärjestykselle. Meidän tehtävämme on minimoida maailman kaaos ja kurjuusloukut. Ja tässä kehitysohjelmilla, ei vain kehitysavulla vaan koko paletilla, kuten kauppa- ja turvallisuuspolitiikalla on erittäin merkittävä rooli.

Kehitysavun hyödyt on kyseenalaistettu viime vuosina usein. Collierin mukaan hyödyt ovat ilmeiset. Afrikan maiden talous on kasvanut parinkymmenen vuoden ajan keskimäärin kuusi prosentin vuosivauhtia. Hän laskee, että yksi prosenttiyksikkö on kehitysyhteistyön ja kansalainvälisten talouspoliittisten järjestelyjen tuottamien demokratisoitumisprosessien tulosta.

– Prosenttiyksikkö on kuudesosa Afrikan keskimääräisesta talouskasvusta, eikä se ole ihan pientä. Kehitysavulla on merkitystä, mutta sen pitää olla älykästä.

_Paul Collierin koko haastattelu Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina TV2:ssa klo 21.00 ja Yle Areenassa. _

Lue seuraavaksi