Eduskunta maksaa osan Soinin kabinettipäällikön palkasta – asia kummastutti kansliatoimikunnassa

Ulkoministeriöön kabinettipäälliköksi siirtyvän valiokuntaneuvoksen palkkausjärjestelyt herättivät laajaa keskustelua kansliatoimikunnassa. Kansanedustajat kyseenalaistivat sen, voiko eduskunta maksaa palkkaa ministerin kabinetissa työskentelevälle.

politiikka
Timo Soini eduskunnan täysistunnossa.
Ulkoministeri Timo Soini eduskunnan täysistunnossa 16. kesäkuuta.Mikko Stig / Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini on valinnut kabinettipäällikökseen ulkoasianvaliokunnan valiokuntaneuvoksena toimineen Raili Lahnalammen. Koska ministerien erityisavustajien palkat ovat valiokuntaneuvosten palkkoja pienemmät, eduskunta maksaa Lahnalammelle lisäpalkkaa. Näin hänen palkkansa ei laske uudessa tehtävässä. Asiasta päätti eduskunnan kansliatoimikunta, jolle sen esitteli eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen.

–Työehtosopimuksessa sanotaan, että jos muualla työskenteleminen on omiaan edistämään viraston tehtävää, niin siinä tapauksessa näin voidaan toimia. Tämän katsottiin tässä nyt täyttyvän, Tiitinen sanoo.

Tiitisen mukaan eduskunnan kannattaa siis maksaa Lahnalammen lisäpalkka, koska palatessaan valiokuntaneuvoksesi hänellä on uutta kokemusta. Ulkoministeriössä Lahnalammen palkka on 6 190,34 euroa kuukaudessa. Tämän päälle hän saa eduskunnan maksaman 1 649,24 euron kuukausittaisen lisäyksen. Yhteissumma vastaa hänen valiokuntaneuvoksena saamaansa kuukausiansiota.

Tiitinen uskoo, että Soini halusi kabinettiinsa juuri Lahnalammen, koska yhteistyö valiokuntatyössä on toiminut hyvin.

– Soini oli viime kaudella ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja. Uskon, että hän halusi nyt ministerinä tukeutua samaan asiantuntevaan apuun, jota oli saanut aiemmin, Tiitinen arvio.

"Se on selvästi poliittinen tehtävä"

Kansliatoimikunnassa järjestelyä ihmeteltiin. Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo kyseenalaisti sen, voidaanko poliittiselle avustajalle maksaa palkkaa eduskunnan rahoista. Hän korostaa, että ”tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa” pitäisi miettiä tarkkaan sitä, miten eduskunnan rahoja käytetään.

– Onhan tämä poliittisesti latautunut kysymys. Kun valiokuntaneuvos siirtyy Soinin leipiin, niin onko tästä hyötyä myös eduskunnalle? Onko hän tämän jälkeen selvästi pätevöityneempi jatkamaan siinä omassa virkamiesruudussaan? Wallinheimo pohtii.

Yle Uutisten haastattelemien toimikunnan kokoukseen osallistuneiden kansanedustajien mukaan asiasta käytiin laaja ja perusteellinen keskustelu. Kummastusta herätti nimenomaan se, voiko eduskunta maksaa kompensaatiota poliittiseen tehtävään siirtyvälle virkamiehelle. Päätöksen tueksi löytyi kuitenkin ennakkotapaus, jossa kansliatoimikunta oli päättänyt maksaa virkamiehelle lisäpalkkaa.

– Kun Erkki Tuomioja siirtyi Lipposen toisen hallituksen kauppa- ja teollisuusministeriksi vuonna 1999, silloin eduskunta päätti maksaa osan hänen erityisavustajakseen siirtyneen Tuula Sivosen palkasta, kertoo pääsihteeri Seppo Tiitinen.

Vihreiden Krista Mikkosen mukaan juuri tämä ennakkotapaus oli merkittävä lopullisen päätöksen kannalta. Hän toivoo, että jatkoa ajatellen määriteltäisiin tarkat pelisäännöt siitä, millä perusteilla kompensaatioita maksetaan.

– Pitää päivittää, onko se tätä päivää enää. Tästä ennakkotapauksestahan on jo aika kauan. Jos olisi selkeät pelisäännöt siitä, miten näissä tilanteissa toimitaan, ei päätöksiä voisi perustella vain sillä, että joskus aiemmin on toimittu samoin, Mikkonen sanoo.

Myös RKP:n Anders Adlercreutzin mielestä periaatteen pitäisi olla se, ettei eduskunta maksa palkkaa valtioneuvoston palveluksessa olevalle.

– Ennakkotapauksesta on niin paljon aikaa. Jos joskus on toimittu väärin, ei se tarkoita sitä, että jatkossa pitäisi toimia samoin, Adlercretz linjaa omaa näkemystään.

Raili Lahnalampi itse korostaa, ettei hän ole poliittinen henkilö, vaan on tehnyt pitkän virkamiesuransa aikana töitä eri puolueita edustavien poliitikkojen kanssa. Hän sanoo toimivansa kabinetttipäällikkönä poliittisesti sitoutumattomana asiantuntijana, jolla on vahva substanssiosaaminen ulkopolitiikan asiakysymyksistä.

Lahnalampi on toiminut neuvontajana OECD:n pääsihteerin kabinetissa sekä YK:n yleiskokouksessa. Vihreiden Krista Mikkosen mukaan tämä ei ole merkitsevä tekijä.

– Se on selkeästi poliittinen tehtävä, vaikka tässä tapauksessa ei olisikaan poliittinen nimitys, Mikkonen täsmentää.

Samoilla linjoilla on myös Wallinheimo, joka myös toivoo pelisääntöjen kirkastamista. Lahnalammen tapaukseen kaikki tuntuvat kuitenkin olevan lopulta tyytyväisiä. Mahdollinen tulevaisuuden pelisääntöjen määritteleminen on kansliatoimikunnalla edessä myöhemmin.

Ministeri Soinia ei tavoitettu kommentoimaan asiaa.