Kangasniemi juhli suvaitsevaisuutta sateessa – pienen kunnan Pridella 300 marssijaa

Etelä-Savossa ensimmäistä kertaa järjestetty Kangasniemi Pride saavutti suuren suosion. Sateesta huolimatta ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa juhlistavaan kulkueeseen osallistui noin 300 ihmistä eri puolilta Suomea. Tapahtuma saa jatkoa ensi vuonna.

ilmiöt
Kangasniemi Pride -tapahtuman järjestäjät Tarja Pölkki (oik.) ja Elina Partanen vetivät kulkuetta ympäri Kangasniemen keskustan.
Etelä-Savon ensimmäinen Pride-kulkue järjestettiin vuonna 2015 Kangasniemellä sateisissa olosuhteissa.Maria Bonnor / Yle

Historian ensimmäistä Kangasniemi Pridea ei sade paljon haitannut. Sateenvarjoin ja kertakäyttösadetakein varustautunut kolmisataapäinen joukko marssi hyvissä tunnelmissa pienen kuntakeskuksen ympäri. Etelä-Savon ja Keski-Suomen lisäksi Pride-kansaa saapui Kangasniemelle muun muassa Kokkolasta, Turusta ja Espoosta.

Myös lahtelainen Laura Heikinheimo päätti lähteä Helsinki Priden sijaan Kangasniemelle.

– Facebookin kautta huomasin, että tällaista tapahtumaa järjestetään, ja ajattelin, että tämä on sellainen juttu, jota on pakko tukea, hän kertoo.

Heikinheimolle Prideen osallistuminen merkitsee ennen kaikkea ihmisoikeuksien ja tasa-arvon ajamista. Kangasniemen marssilla sanomaa vietiin hyvin rauhallisissa tunnelmissa, eikä kahviloiden edustalle kokoontunut yleisö huudellut asiattomuuksia.

– Tosi positiivinen fiilis jäi, tänne oli oikeesti tullut porukkaa mukaan ja kaikki oli hyvällä mielellä. Tietysti kaduilla oli paljon ihmettelijöitä, mutta ilmapiiri oli tosi salliva, ja tästä tuli lämmin ja hyvä fiilis, summaa Heikinheimo.

Kangasniemi Pride marssittiin ensimmäisenä vuotena sateessa.
Maria Bonnor / Yle

Kangasniemi Pride järjestetään tulevaisuudessakin

Pride-tapahtuman järjesti kangasniemeläinen Tarja Pölkki, joka palasi takaisin kotipaikkakunnalleen muutama vuosi sitten. Viikonloput kuluvat vanhalla kotitilalla, viikot seksuaalikasvattajana ja -neuvojana Lahdessa, jossa Pölkki oli pitkään mukana myös kunnallispolitiikassa.

Kun Pölkki ilmoitti järjestävänsä kulkueen, häneltä kysyttiin useaan kertaan, että mikä on heteronaisen motiivi järjestää Pride alle 6000 asukkaan Kangasniemellä.

– Why not? Miksei Kangasniemellä, miksen omana itsenäni ja motiivihan on pitkälti seksuaalikasvatuksen puolelta. Tutkimuksen mukaan joka kymmenes suomalainen kuuluu seksuaalivähemmistöön, ja jos Kangasniemellä 5702 ihmistä, niin aika moni täälläkin saattaa olla asian kanssa yksin. Ainakin tämä on herättänyt keskustelua ja avaa tiettyjä asioita, joiden jälkeen ihmisillä on helpompi elää tällaisessa pienessä yhteisössä sellaisena kuin on.

Tapahtuma sai ennakkoon paljon näkyvyyttä mediassa, mutta silti Priden suosio yllätti Pölkin. Joutsantien suoralla hän onnistui laskemaan, että marssijoita oli 301 tai 302. Etukäteen Pölkki arvioi, että marssijoita olisi noin sata.

– Ehkä se on tämä kotikutoisuus. Kun Kangasniemi Pride järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, niin ihmisissä on sellainen jännä pioneerihenki, että me halutaan olla mukana tapahtumissa, jotka järjestetään eka kertaa. Pienikin voi olla kaunista.

Kangasniemi Priden avasi tapahtumajärjestäjä Tarja Pölkki. Avustajina toimivat tiedottaja Elina Partanen (vas.) ja Laura Heikinheimo.
Kangasniemi Priden avasi tapahtumajärjestäjä Tarja Pölkki. Avustajina toimivat tiedottaja Elina Partanen (vas.) ja Laura Heikinheimo.Maria Bonnor / Yle

Koska Helsinki Pride järjestettiin samana päivänä, moni eteläsavolainenkin joutui valitsemaan, kumpaan kulkueeseen tänä vuonna osallistuu. Pölkin mukaan päällekkäisyys oli tarkoituksellista. Hän arveli, että ilman Helsinki Pridea Kangasniemen tapahtumasta saattaisi tulla hallitsematon, 4000–5000 ihmisen tapahtuma.

Nyt kun tapahtumaa saatiin harjoitella ensimmäisenä vuotena rauhassa, se voidaan järjestää ensi vuonna isommin.

– Ensi vuonna ehdottomasti eri aikaan kuin Helsinki Pride, se on lähtökohta. Mutta haluaisin pitää tämän pienenä, että tämä rohkaisisi muitakin pieniä kuntia pitämään omia pieniä Pridejä, ja että ihmiset uskaltaisivat tulla ja osallistua.

"Suomalaiset haluavat yhdenvertaisuutta"

Viime syksynä eduskunta hyväksyi esityksen sukupuolineutraalista avioliittolaista. Se vaatii kuitenkin vielä uuden eduskunnan hyväksynnän. Lain vastustajia löytyy runsaasti muun muassa kahden suurimman hallituspuolueen riveistä.

– Olin itse eduskunnassa silloin kun neutraali avioliittolaki käsiteltiin ensimmäisen kerran, ja silloin koko rakennuksessa leijaili suvaitsevaisuuden ilmapiiri. Pelkään tietysti, että mitä sille on tapahtunut, sanoo Pölkki.

Toisaalta Pölkki ajattelee asenteiden muuttuneen suvaitsevaisemmiksi. Kaikenlaista erilaisuutta katsotaan hänen mielestään nyt suopeammin kuin ennen.

– Meitä on valtavasti suomalaisia, jotka haluaa yhdenvertaisuutta. Uskaltaako noi poliitikot räpiköidä meitä vastaan, me ollaan kuitenkin niitä äänestäjiä?

Kangasniemi Priden sanoma banderollissa.
Kangasniemi Priden sanoma. Maria Bonnor / Yle

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ovat Pölkin mielestä eniten pielessä transihmisten oikeudet. Lain mukaan juridista sukupuoltaan vahvistavan henkilön on muun muassa oltava lisääntymiskyvytön ja suostuttava avioliiton muuttamiseen rekisteröidyksi parisuhteeksi tai toisinpäin.

– Transihmisten ihmisoikeudet ja pakkosterilointi, se on musta niin loukkaavaa, sanoo Pölkki.