Näkökulma: Miten Kreikan käy – koko Eurooppa katsoo Ateenaan

Kreikan kriisi purkautuu nyt kovalla ryminällä. Mitä siitä lopulta seuraa, sitä ei tiedä vielä kukaan. Onnellista loppua tässä ei ole tarjolla.

Ulkomaat
Pauli Lahti
Yle

Euroopan keskuspankki päätti sunnuntai-iltapäivällä jatkaa Kreikan pankkien hätärahoitusta.

Se oli iso helpotus kreikkalaisille, kertoo Ylen kirjeenvaihtaja Dan Ekholm Ateenasta. Jos Kreikka kuitenkin pitää pankkinsa suljettuna maanantaina, se tietää vaikeuksia ennen kaikkea pienituloisille. Yläluokka ja teollisuuspiirit ovat siirtäneet varansa ulkomaisille pankkitileille jo hyvän aikaa sitten.

Kreikan on siis määrä maksaa tiistaina 1,6 miljardin euron lainaerä Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. Mutta kun Kreikalla ei ole rahaa. Se ei pysty maksamaan.

Jos se pystyisikin, seuraava kalenterimerkintä maksujen kohdalla olisi kahden viikon kuluttua. Puoli miljardia euroa, jälleen samaan osoitteeseen, IMF Washington, Yhdysvallat.

Sen jälkeen olisi vuorossa Euroopan keskuspankki EKP. Heinäkuun 20. päivä, velanlyhennys 3,5 miljardia euroa. Kuukausi eteenpäin ja Ateenaan lähtisi uusi pyyntö 3,2 miljardin euron suorituksesta.

Kaikille on selvää, että kyse on mahdottomasta tilanteesta. Mikä siis neuvoksi?

Enemmistökreikkalaisista haluaisi nyt, sittenkin, sopimuksen velkojien kanssa. Viikon kuluttua, heinäkuun viides päivä, asiasta järjestetään kansanäänestys.

"Tavallinen kansa kärsisi vielä nykyistäkin pahemmin."

Äänestys taitaa vain tulla tasan viikon liian myöhään, sillä sopimus on jo rauennut. Vai: voiko tässä käydä vielä niin, että Kreikka pääsisikin neuvottelemaan uudelleen veloistaan?

Tuskin pääsee, mutta ei se teoriassa täysin poissuljettuakaan ole.

Ero valuuttaunionista on mahdollinen. Pysyminen eurossa on mahdollista sekin.

Jos muut euromaat haluavat hiillostaa Kreikan ulos joukostaan, se onnistuu suhteellisen helposti. Rahahanat kiinni ja muutaman päivän kuluttua Kreikan talouden valot sammuvat.

Mutta siitä seuraisi vääjäämättä rumaa jälkeä. Tavallinen kansa kärsisi vielä nykyistäkin pahemmin.

Kreikan neuvottelut velkojien kanssa nähdään julkisuudessa helposti pelinä. Sitä se tietysti osittain onkin. Samalla täytyy muistaa, että lähipäivien päätöksillä sinetöidään miljoonien kreikkalaisten kohtalo vuosiksi eteenpäin.

Monet eurooppalaiset taloustieteilijät ovat esittäneet, että Kreikan tulisi ottaa käyttöön rinnakkaisvaluutta. Jos euroja ei enää maassa ole, jollakin taloutta on kuitenkin pyöritettävä.

Olipa Kreikalla kuitenkin käytössä euro tai drakma, sillä on edelleen velkaa 317 miljardia euroa. Ja jos maa ei selviä edes 1,6 miljardin lyhennyksestä, miten se voisi edes kuvitella hoitavansa loput velvoitteistaan. Kreikka ei siis koskaan selviä velkavuorestaan.

Kun rahat eivät riitä laskujen maksuun, silloin siirrytään neuvottelupöytään. Useat asiaa seuraavat ekonomistit ovat jo pitkään sanoneet, että velkojat joutuvat tinkimään saatavistaan.

Jossakin vaiheessa, sitten kun pahimmat pölyt ovat laskeutuneet, Kreikka ja sen velkojat toteavat yhdessä tilanteen mahdottomuuden.

Asiantuntijoiden mukaan on selvää, että Kreikan lainaehtoja helpotetaan. Konkurssissa olevan valtion velkoja ei anneta kokonaan anteeksi, mutta osa niistä pyyhitään pois.

"Suomi joutuu selvittämään, mikä on vaivalla neuvoteltujen vakuuksien arvo."

Saksalainen Bild-sanomalehti maalaili jo kauhukuvia yli 80 miljardin euron riskistä. Suomi oli ainoa euromaa, joka vaati vakuudet lainojensa takuuksi.

Suomen toiminnalle hymähdeltiin tuolloin eri puolilla Eurooppaa. Ja kysymyksiä se totisesti herättikin: kas kun 15 muuta euromaata ei edes halunnut Suomen ottamia vakuuksia.

Nyt Kreikan kriisi on ajautunut siihen pisteeseen, että Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö joutuvat suhteellisen pian selvittämään, mikä on vaivalla neuvoteltujen vakuuksien arvo.

Tehtävä ei välttämättä ole mieluisa.