Kantarelleja ja tatteja löytyy jo – kohtuullisen hyvä satotilanne jatkuu ainakin pari viikkoa

Kesäkuun sateisuudesta on ollut ainakin yksi etu: metsästä löytyy jo herkullisia ruokasieniä.

Kotimaa
Kanttarelleja eli keltavahveroita
Kalle Heikkinen / Yle

Kevätsienien sato oli tänä vuonna hyvä, ja nyt näyttää siltä, että kesäkuussa on noussut tai nousemassa mukavasti myös varhaisia kesäsieniä, kuten kantarelleja ja tatteja.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon sieniasiantuntija Tea von Bonsdorff suositteleekin, että parin seuraavan viikon aikana kannattaa käydä sienikorin kanssa metsässä.

– Kesäkuussa on ollut jatkuvia, tasaisia sateita ja kuivat kaudet ovat olleet lyhyitä. Lämpötilakaan ei ole ollut liian alhainen kesäsienille, joten kantarelleja löytyy jo ja tattejakin on havaittu.

Sienisadon ennustaminen vaikeaa

Von Bonsdorffin mukaan kesäkuun sateet kantavat sienisadon kannalta parin kolmen viikon päähän. Sen pidemmälle eivät sieniasiantuntijat suostu satomääriä ennustamaan, koska se on yhtä vaikeaa kuin pitkien sääennusteiden tekeminen.

– Itiöemien nousuun vaikuttavat toki monet tekijät: muun muassa pohjavesi- ja lumitilanne, mutta kyllä kaikkein eniten satoon vaikuttava tekijä on satokauden aikainen säätila ja sateiden määrä.

Heinäkuun mahdollisissa helteissä sienisato tyypillisesti hiljenee, mutta syksyä kohti sateiden myötä taas vilkastuu. Varsinkin tatit pitävät siitä, että heinäkuussa on helteistä ja sitten alkavat runsaat sateet.

Kevätsienisato oli erinomainen

Maaliskuussa alkanut ja toukokuussa hiipunut kevätsienisato oli tänä vuonna ilahduttava sienestäjille. Ruokasieniä, kuten korvasieniä, poimukellomörskyä ja huhtasieniä, löytyi mukavasti.

Käpynastakka.
Käpynastakka muistuttaa nimensä mukaisesti nastaa.Heikki Luoto / Flowerpecker

Sieniasiantuntijat ilahtuivat kuitenkin erityisesti harvoin nähdyn käpynastakan laajasta esiintymisestä, vaikkei se syötävä sieni olekaan.

– Käpynastakka on sellainen kuusen käpyä lahottava kotelosieni, jota on viimeksi tavattu meillä runsaasti joskus 70-luvun lopulla. Sitä nähtiin nyt massaesiintyminä, joka innosti muun muassa sienien valokuvaajia, von Bonsdorff kertoo.