Antavatko velkojat sen tapahtua? – Kreikka rinnakkaisvaluutan kautta ulos eurosta

Jos Kreikan valtiolta loppuvat rahat, jää vaihtoehdoksi kulujen maksaminen maksusitoumuksilla. Näin Kreikkaan syntyisi rinnakkaisvaluutta – ja liukas pinta ulos eurosta.

Kreikan kriisi
Kreikkalainen euron kolikko.
Kreikkalainen euron kolikko.Boris Roessler / EPA

Kreikkalaispankkien sulkeminen viikoksi iskee ankarasti jo muutenkin riutuvaan talouteen. Se heikentää entisestään myös valtion verokertymää. Siksi Kreikan valtion kyky selvitä jokapäiväisistä maksuistaan on yhä kyseenalaisempaa.

Jotta rahaton valtio voisi huolehtia esimerkiksi palkkojen ja eläkkeiden maksusta, se voisi turvautua maksusitoumuksiin eli todistukseen, jolla valtio sitoutuu maksamaan tietyn summan vaikkapa vuoden päästä. Maksusitoumuksesta muodostuisi eurojen rinnalle uusi valuutta. Se toisi eurosta lähtemisen entistä lähemmäksi.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Maksusitoumuksia voisi käyttää ruoka- tai lääkelaskun maksamiseen. Sitoumukselle pitäisi kuitenkin määrittää hinta.

-Se on mahdollista teknisesti ja ehkä niin pitää tehdäkin, jos muuten ei päästä ratkaisuun, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Maksuvälineenä käytettynä kupongin arvo todennäköisesti romahtaisi jälkimarkkinoilla eli silloin, kun paperi siirtyisi vaikkapa kaupassa sen ensimmäiseltä saajalta seuraavalle. Viitettä pudotuksen mitasta voi hakea nykyisistä valtion velkakirjoista.

Uuden "drakman" hinta

Koska luottamus Kreikan valtion maksukykyyn on kehno, on Kreikan valtion obligaatio hinnoiteltu markkinoilla noin 60-70 prosenttiin sen nimellisarvosta. Sillä perusteella voi odottaa, että maksusitoumuksen arvo putoaisi vielä enemmän.

Puttonen kuitenkin uskoo, että euromailla ja EKP:lla on rahan arvoinen syy estää rinnakkaisvaluutan, uuden drakman synty.

-Jos tälle ”drakmalle” määrittyisi arvo, niin silloin paljastuisi, että Kreikalle annettu yli 300 miljardin euron arvo ei olekaan se mikä tähän saakka on uskottu, Puttonen pohtii.

-Silloin velkojat joutuisivat tekemään alaskirjauksia. Siitä tulisi sellainen myllerrys, että uskon velkojien haluavan saada lisätukipaketin aikaan.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju arvioi, että Kreikka voi joutua turvautumaan maksusitoumuksiin vasta sen jälkeen, kun pankkijärjestelmä on ollut lamaannuksissa muutaman viikon.

Täysin ennenkuulumatonta se ei olisi. Vuonna 2009 Kaliforniassa turvauduttiin maksusitoumuksiin, kun umpivelkaantuneen osavaltion ulkoinen rahoitus katkesi.

-Kyse oli kuitenkin vain lyhytaikaisesta rahoitusongelmasta, eikä Kreikan tavoin valtiontalouden perusteista, Kangasharju sanoo.

Kangasharjun mukaan maksusitoumus voisi toimia myös niin, että sen haltijalle luvataan vapautus veroista tulevaisuudessa.

Hän uskookin, että kun Kreikalle neuvotellaan uusi lainaohjelma päättymässä olevan ohjelman jatkoksi. Myös Puttonen uskoo samoin.

-Poliitikkojen kannalta olisi vain niin kätevää, että jollain perusteella saataisiin se seitsemän miljardin euron lainaerä maksettua, koska vaihtoehtona on vapaahyppy pimeyteen.