Noitien karkottajia ja kullan ainesosia – niittyjen kasveihin liittyy monia uskomuksia

Niityllä näkee näin kesä-heinäkuussa upeaa kukkien väriloistoa ja lempiviä ötököitä. Tutustumme Yle Etelä-Karjalan luontoseurannan toisessa osassa Pellisenrannan niittyyn Lappeenrannan Joutsenossa.

luonto
Kukkia Pellisenrannan niityllä Joutsenossa.
Toimittaja Riitta Väisänen tutustuu Joutsenon Pellisenrannan niittyyn Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtajan Kimmo Saarisen kanssa. Kuvaus ja editointi: Kare Lehtonen.

Pellisenrannan niitty Lappeenrannan Joutsenossa on yksi Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tutkimuskohteista.

Niityn kasvillisuutta on alettu tutkia vuonna 1995. Kuluva vuosi on siis eräänlainen juhlavuosi, kun seurannan alkamisesta on kulunut 25 vuotta.

Joskus aikanaan elohopeasta, rikistä ja poimulehtien nesteistä yritettiin luoda kultaa. Siinä ei kyllä kauhean hyvin onnistuttu.

Kimmo Saarinen

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtajan Kimmo Saarisen puheista käy ilmi, että kasvit pitävät sisällään erilaisia uskomuksia ja kokeiluja.

Näin kesä-heinäkuun taitteessa Pellisenrannan niityllä voi vielä nähdä esimerkiksi rohtotädykkeitä, joiden entisaikoina uskottiin karkottavan noitia pihapiiristä.

Uhanalainen sykeröpoimulehti puolestaan on yksi Suomessa kasvavista noin 30 poimulehtilajista. Saarinen kuvailee poimulehtiä legendaarisiksi kasveiksi.

– Niiden tieteellinen nimi alchemilla kertoo niiden historiasta alkemistien keskuudessa. Joskus aikanaan elohopeasta, rikistä ja poimulehtien nesteistä yritettiin luoda kultaa. Siinä ei kyllä kauhean hyvin onnistuttu, Saarinen naurahtaa.

Yle Etelä-Karjalan luontosarjassa seurataan eri vuodenaikojen tapahtumia Saimaan kanavan varrella sekä Joutsenon Pellisenrannassa sijaitsevalla niityllä.