Fennovoimaa vastustavan Hyökyaallon leirillä tunnelma on "positiivisen pessimistinen"

Fennovoiman on jätettävä ydinvoimalan rakentamislupahakemus tänään tiistaina valtioneuvostolle. Voimalan rakentamista vastustavan Hyökyaallon leirillä Pyhäjoella tunnelmat ratkaisevan päivän aamuna ovat olleet odottavat. Kävi päätöksessä miten vain, leirillä on valmistauduttu olemaan pitkään.

Kotimaa
Kuvassa Hilriikka ydinvoimaa vastustavien leirissä, taustalla näkyy iskulauseita.
Kia-Frega Tyynismaa

Ydinvoimahankkeen kannalta ratkaisevan päivän aamuna Pyhäjoen Hanhikivenniemellä sijaitsevalla Hyökyaalto-ryhmän leirillä on odottava tunnelma. Paikalla on ydinvoimaa vastustavia ihmisiä kotimaasta ja ulkomailta.

Leirin lähettyvillä ydinvoimala-alueelle rakennetaan parhaillaan aitaa. Se valmistuu heinäkuun aikana ja vaikeuttaa jatkossa alueella liikkumista.

Leirillä kuukauden asustanut Hillriikka kertoo, että paikalle on saapunut viime päivinä paljon lisää mielenosoittajia. Hän itse vertaa ydinvoimalahankkeen etenemistä Mämmilä-sarjakuvan menoon.

– Tässä on nyt odotettu, mikä musta hevonen viime hetkillä kiskaistaan hihasta. Eli tuleeko tästä uusi moolokin kita, johon julkista rahaa pumpataan, sillä yhdelle työpaikalle ei ole olemassa riittävän korkeaa kappalehintaa, kuten Talvivaara on osoittanut, kommentoi Hillriikka sarkastisesti.

– Tunnelmat ovat positiivisen pessimistiset, fyysisesti vähän väsyneet. Harvoin talous- tai maalaisjärki voittaa. Kattellaan, mitä tulee. Iso osa leiriläisistä on into piukassa. Kyllähän tämä päivä jonkinlaisia suuntaviivoja antaa.

Leiri jää paikalleen

Hillriikka muistuttaa, että leirillä ei ole valmistauduttu pelkästään tähän päivään. Tilannetta katsellaan viikko kerrallaan. Leirissä on valmistauduttu olemaan pitkään.

Tunnelmat ovat positiivisen pessimistiset, fyysisesti vähän väsyneet. Harvoin talous- tai maalaisjärki voittaa.

Hyökyaalto-leiriläinen Hillriikka

Ydinvoimaprojektille haetaan 60 prosentin kotimaisuus- tai eurooppalaisuusastetta. Jos Fortum ei lähde mukaan, jätetäänkö hakemus vai ei? Siihen kysymykseen leiriläinen osaa heittää vain aikaisempaan kokemukseen pohjaavan arvion.

– Voin puhua vain omasta puolestani, mutta minusta tuntuu, että oli kotimaisuusastetta tai ei, paperit tungetaan varmaan johonkin luukkuun joka tapauksessa. Minusta Fennovoimalle ei ole aikaisemminkaan pilkun paikalla ollut juurikaan väliä. He ovat joka tapauksessa tehneet mitä lystäävät. Omasta päätöksestään vai jonkun muun käskystä, jätetään se muiden spekuloitavaksi.

Hillriikka tunnistaa, että päivä on jännittävä myös fennovoimalaisille.

– Jos Fortum ei lähde mukaan, se monimutkaistaa asioita heidän osaltaan. Tässä on vitsailtu muutama päivä, että on siellä varmaan stressilevelit kohtalaisen korkealla. Saa ollakin! Komeatahan se olisi ja hienointa kaikille, jos tämä projekti keskiviikkoon puoleen päivään mennessä menisi komeasti naamalleen ja Fennovoima pistettäisiin vielä maksamaan näiden maisemien takaisinkultivoinnit, mutta tämmöistä skenaariota tuskin tullaan näkemään. Ainahan saa olla pessimistisen toiveikas, hymähtää Hillriikka.

Jos päätös rakentamisesta saadaan, Hyökyaalto ei aio vetäytyä leiriltä. Paikalla ollaan edelleen.

– Totta kai, siitähän se jatkuu ja alkaa taas alusta. Toivottavasti ei pelkästään täällä nyt hengaavien ihmisten voimin. Onhan nämä tämmöisiä, kuten sanottu, moolokin projekteja.

Vaikuttaa keskusteluun pitkään

Hillriikan mielestä ydinvoimalahankkeen eteneminen olisi valitettavaa myös siksi, että sen vaikutukset olisivat hyvin kauaskantoiset.

– Se on siinä mielessä sääli, että kivihiileen ja turpeeseen verrattuna ydinvoima on semmoinen energiamuoto kuin se on. Uraanikaivosteollisuuskaan ei ihan vihreätä energiaa ole, mutta jos myllyä ryhdytään pykäämään, se sitoo suomalaisen energiakeskustelun itseensä seuraaviksi vuosikymmeniksi, harmittelee Hillriikka ja vahvistaa sanomaansa voimasanoin.

Hänen mukaansa ydinvoimalaitoksen rakentaminen myös viivyttää muihin energiamuotoihin siirtymistä.

– Se viivyttää todella paljon vähän modernimpiin ja nykyaikaisempiin energiatuotantomalleihin siirtymistä. Niihin, joissa ihan oikeasti työpaikat keskisessä Euroopassa ovat. Kurkkikaa Saksaan ja Kiinaan! Miksi ihmeessä Suomi haluaa hinnalla millä hyvänsä olla energiapolitiikan kehitysmaa? Sitä minun on vaikea maalaisjärjen ja yksinkertaisen exel-matematiikan avulla ymmärtää. Tuleeko siinä Kolumbus-fiilis, että lasihelmiä inkkareille? Varmaan se muutamasta yrittäjästä tuntuu hienolta, että tuolta tulee iso ulkomainen konglomeraatti ja sanoo, että hei me voitaisiin pistää teidät maksamaan meidän kokeilut, heittää Hillriikka.

Hän pohdiskelee vielä, että Fennovoima on hänen mielestään muuttanut toimintatapojaan sen jälkeen, kun Rosatom tuli mukaan kuvioihin.

– Fennovoima on tarjonnut käytännön esimerkkejä siitä, mitä pahimmillaan voisi olla se, kun venäläinen virkakulttuuri kohtaa suomalaisen sinisilmäisen naiiviuden ja pyhän viranomaisuskon. Katsellaan, miten käy!