1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle maailmalla

Venäjän pelko raottaa Nato-porttia Ruotsissa

Natoon liittymisen kannattajat ovat entistä itsevarmempia, kun sotilaallisen liittoutumisen kannatus kasvaa.

Kuva: EPA / Sergei Tshirikov

Ruotsissa käydään kiivaampaa Nato-väittelyä kuin koskaan aikaisemmin. Jäsenyyden kannattajien kohonnut itseluottamus näkyy myös Almedalenin politiikkaviikolla Gotlannissa.

Porvarioppositioon kuuluvan kansanpuolueen Allan Widman toimii puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Ruotsin parlamentissa. Hän sanoo Ylen haastattelussa Visbyssä, että liittymispäätöksellä on jo kiire, kun Venäjän toimet heikentävät pohjoisen Euroopan turvallisuustilannetta.

Allan Widman: Venäjä provosoi Itämerellä. Kuva: Yle / Jyrki Hara

– Olemme kokeneet tahallisia alueloukkauksia ja erilaisia provokaatioita. Siksi Ruotsin on tullut korkea aika liittyä täysin siihen turvallisuusyhteistyöhön, jonka Nato tarjoaa, Widman sanoo.

Neljä viidestä ruotsalaisesta on huolestunut Venäjän toiminnasta, kertoo göteborgilaisen SOM-instituutin tuore mielipideselvitys. Vuonna 2013 Venäjä-pelkoisten osuus oli vasta 53 prosenttia.

SOM-instituutti mittaa säännöllisesti myös Nato-jäsenyyden kannatusta. Viiden vuoden aikana liittymisen kannattajien osuus on kasvanut alle 20 prosentista noin kolmannekseen ruotsalaisista. Vastustajia on edelleen enemmistö, mutta ero on huvennut.

Tänä vuonna Ruotsissa on julkistettu myös mittauksia, joissa Naton kannattajille on saatu enemmistö.

Vastustajat alakynnessä

Vaikka istuva punavihreä hallitus on ilmoittanut selkeästi, että Natoon ei liitytä, kokevat sotilaallisen liittoutumisen kannattajat hetkensä koittaneen.

– Kansan tuki liittymiselle on suurempi kuin koskaan. Mahdollisuus keskustella jäsenyydestä on todella avautunut, sanoo Natoon liittymistä kannattavan Dagens Nyheter -lehden päätoimittaja Peter Wolodarski. Hänen mukaansa Ruotsi ei kuitenkaan tee liittymispäätöstä ilman Suomea.

Ruotsalaisista turvallisuuspolitiikan kommentaattoreista Nato-jäsenyyden vastustajia saa hakemalla hakea.

Puolustuskorkeakoulussa valtiotieteitä tutkivat Linus Hagström ja Tom Lundborg kirjoittivat kuitenkin Dagens Nyheteriin huomiota herättäneen artikkelin, jossa he vaativat Ruotsia pysymään Natosta erossa – oman turvallisuutensa vuoksi.

– Jos me alamme varustautua Venäjä-pelon vuoksi, voi myös Venäjä ryhtyä varustautumaan nykyistäkin voimakkaammin. Seurauksena voi olla juuri se konflikti, jonka halusimme välttää, professori Linus Hagström sanoo Ylelle.

Peter Wolodarski: Ruotsalaiset tukevat Natoon menoa. Kuva: Yle / Jyrki Hara

Dagens Nyheter murskasi tutkijakaksikon argumentit pääkirjoituksessaan. Lehden mukaan he syyllistyivät Vladimir Putinin ajatuskulkujen myötäilyyn.

– Ruotsia koskee jo nyt Nato-jäsenyyden huonoin puoli, koska se ymmärretään osaksi Nato-yhteisöä. Sen sijaan meillä ei ole jäsenyyden suurinta etua, nimittäin turvallisuustakuita, lehden päätoimittaja Peter Wolodarski sanoo.

Demarit kantona Nato-ystävien kaskessa

Maltillisen kokoomuksen ulko- ja puolustuspolitiikan vastuupoliitikot kirjoittivat vastauksena Hagströmin ja Lundborgin Nato-artikkeliin, että Ruotsin pitää valmistautua mahdollisuuteen hakea sotilasliiton jäsenyyttä seuraavalla hallituskaudella.

Onko kolmen vuoden päästä Ruotsissa edessä siis Nato-vaalit?

– Toivon niin, sanoo kansanpuolueen Allan Widman.

Mutta suuria turvallisuuspoliittisia linjaratkaisuja tehdään Ruotsissakin laajalla konsensuksella hallituksen ja opposition kesken, eikä nykyinen hallituspuolue sosiaalidemokraatit osoita neuvotteluhaluja Nato-kysymyksestä.

Puolueista toistaiseksi vain kokoomuksella ja kansanpuolueella on selkeä, Nato-myönteinen kanta. Ruotsin puolustuspoliittinen linjaus lähivuosiksi on uunituore ja sen myös porvaripuoli on hyväksynyt, muistuttaa sosiaalidemokraattinen puolustusministeri Peter Hultqvist.

Hän ei hätkähdä sen enempää kansalaisten Nato-mielialan muutosta kuin liittymisen kannattajien äänekkäitä puheenvuorojakaan.

– En voi mitään spekuloinnille, mutta se pitää, mistä on sovittu. Liittoumattomuuslinjasta pidetään kiinni, Hultqvist sanoo Ylelle.

Jyrki Hara, Yle, Visby