Uusi portti Venäjällä torpattiin - silti haave elää

Maakunnan väki aikoo edistää Parikkalan rajan kansainvälistämistä tulevaisuudessa, vaikka toteutuminen on entistä epävarmempaa. Tilannetta verrataan aikanaan Imatran rajanylityspaikan saamiseen. Siinäkin aikaa meni yli vuosikymmen.

Parikkala
Parikkalan raja-asema
Yle

Parikkalan Syvänoron rajanylityspaikkaa ei lähivuosina kansainvälistetä. Pitkään ajetun asian torppaantuminen herättää närkästystä Etelä-Karjalassa.

– Mie ihmettelen suuresti Orpon päätöstä! Jotta me saataisiin Suomi nousuun, niin pitäisi toimia sen mukaisesti. Liikennehankkeet ovat tärkeimpiä hankkeita, joita pitäisi saada toimimaan, Etelä-Karjalan liiton hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.) ihmettelee Orpon päätöstä.

– Se on harmillinen ratkaisu Etelä-Karjalan kannalta, sanoo Etelä-Karjalan liiton hallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).

On tähän kyllä aikaa ja tupakkaa käytetty.

Jukka Kopra

Etelä-Karjalassa on kaksi aktiivista rajanylityspaikkaa, joiden kautta venäläisiä matkailijoita tulee Suomeen, Lappeenranta ja Imatra. Sisäministeri Petteri Orpo perustelee muun muassa matkailijamäärän laskulla sitä miksei kansainvälistämiseen ei lähdetä.

– Tässä ei ole edes älytty miettiä tulevaisuuden kannalta. Mie en usko, että matkustajamäärät ovat kymmenen vuoden päästä tällä tasolla vaan ovat varmasti korkeammalla, puuskahtaa Wilén-Jäppinen.

Liian isosti ajettu asia?

Maakuntaliitto on Etelä-Karjalassa ajanut vuosikaudet vahvasti Parikkalan rajanylityspaikkaa, vaikka maakunnassa on isompiakin asioita. Miksi sitten pienen kunnan rajanylityspaikkaa on niin isosti ajettu?

– Ei se ole keltään pois, jos asiaa ajetaan. Siitähän hyötyisi Savonlinnakin. Onko meillä Etelä-Karjalassa mitään sitä vastaan?, kysyy Wilén-Jäppinen.

Svetogorskin eteen tehtiin yli kymmenen vuotta töitä.

Tiina Wilén-Jäppinen.

Asiaa perustellaan myös sillä, että ajomatkat olisivat paremmat muualle Suomeen Parikkalan kautta kuin esimerkiksi Imatran tai Lappeenrannnan kautta tultaessa.

– Mitä paremmin ihmiset ja tavarat liikkuvat ja mitä useampia eri reittejä on, niin sitä parempi. Siitä hyödytään molemmin puolin rajaa, perustelee Kopra.

Tupakkaa ja aikaa vienyt projekti

Pienen kunnan raja-aseman kansainvälistämisen edistäminen on teettänyt paljon töitä. Se kummeksuttaakin, että onko asian edistämisen mittasuhteet kadonneet sen lobbaajilta.

– Ei tässä liiallisuuksiin ole menty, mutta täytyy myöntää, että on tähän kyllä aikaa ja tupakkaa käytetty, Jukka Kopra myöntää.

Parikkalan rajan kansainvälistämistä aiotaan edistää tulevaisuudessakin, vaikka toteutuminen on entistä epävarmempaa.

– Asiaa ei unohdeta. Sitten kun tilanne on otollinen, niin voidaan asiaa taas edistää, miettii kansanedustajanakin oleva Jukka Kopra.

Wilén-Jäppinen vertaa Parikkalan rajan tilannetta aikoinaan Imatra-Svetogorskin rajaan, ja perustelee Parikkalan rajan eteen tehtyä työtä.

– Svetogorskin eteen tehtiin yli kymmenen vuotta töitä, että siitä saatiin kansainvälinen rajanylityspaikka, ynnää Wilén-Jäppinen.