1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Löysitkö Suomen pohjoisimman punkin? – Lähetä se Turkuun

Turun yliopiston biologian laitos kerää punkkeja tutkimusta varten ja kaipaa nyt havaintoja erityisesti Lapista. Parhaita asiantuntijoita punkin levinneisyyden mittaamiseen ovat koiranomistajat.

Taigapunkkia (kuvassa) ei erota paljain silmin tavallisesta puutiaisesta. Kuva: Turun yliopisto

Viimeisimmän laajemman, 50-luvun lopulla tehdyn kartoituksen mukaan punkin levinneisyyden pohjoislinja kulki Oulun alapuolelta Joensuuhun. Nyt tiedetään, että punkki on siirtynyt jo pohjoisemmaksi.

– Kyllä se pohjoisraja Rovaniemi - Kuusamo - linjalla menee. Viime vuoden havaintokysely näyttää sitä samaa, yliopistolehtori Tero Klemola kertoo.

Turun yliopisto kerää nyt yleisön avulla punkkinäytteitä tutkittavaksi. Tähän mennessä Lapista on tullut kirjeitä lähinnä Perämeren rannikolta.

Pohjoisraja menee Rovaniemi - Kuusamo - linjalla.

– Nyt tilastoiduista muualta Lapista on tullut Pelkosenniemeltä yksi kirje. Rovaniemeltä tuli yksi kirje toukokuussa. Siellä on koirasta löydetty taigapunkki.

Vaikka punkki leviäisi, taudit saattavat jäädä etelään

Tutkijat haluvat levinneisyyden lisäksi tietoa siitä, onko löydetty punkki taigapunkki vai niin sanottu tavallinen punkki. Lisäksi haluttaisiin tutkia, mitä tauteja punkit kantavat.

– Onko niissä borrelia - bakteeria ja kantavatko ne aivokuumevirusta ja ennen kaikkea, onko taudin kantavuuksissa alueellisia eroja, Tero Klemola listaa tutkimusaiheita.

Klemolan mukaan voi hyvinkin olla, että joku tauti on pudonnut pois jo Etelä - Suomessa, vaikka punkkeja lapissa asti olisikin.

– Mutta tätä ei tiedetä. Punkki on loppujen lopuksi aika vähän tutkittu.

Punkkitutkimuksessa parhaita asiantuntijoita ovat paikalliset

Turun yliopiston lehtori Tero Klemolan mukaan paikalliset ovat tutkijoita paremmin kärryillä siitä, missä punkkeja todella esiintyy.

– Kun ihmisiltä tuli tietoa, että kyllä punkkeja on jo pohjoisempana, esimerkiksi Kemissä ja Simossa, niin lähdimme viime vuonna keräämään havaintoja netissä. Koska viime vuoden havaintojen ilmoittaminen onnistui niin hyvin, ajattelimme, että olisi kiva saada myös punkit tänne museolle, niin saisimme niistä hyvän tietokannan. Tutkijat eivät pystyisi ikinä keräämään ilman yleisön apua niin laajaa aineistoa ympäri Suomen,  Klemola sanoo.

Erityisesti koiranomistajilta voi löytyä arvokasta tietoa.

– Kerranki vedimme kuusi tuntia kolmen ihmisen voimin lakanaa ja löysimme pari yksilöä. Alueella liikkuneeseen koiraan puolestaan tarttui punkki miltei joka ulkoilukerralla.