Mieluummin kultaa ja litiumia Suomesta kuin konfliktialueilta

Luonnonsuojeluliiton kaivosalan ympäristöverkostoon vaihtava riihimäkeläinen Eero Yrjö-Koskinen uskoo, että Suomessa voidaan toteuttaa kaivostoimintaa tulevaisuudessa kestävästi. Eero Yrjö-Koskinen siirtyy syyskuussa 2015 Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeriksi. Samalla syksyllä 2015 viimeisteillään kaivosalalla uudet kestävän toiminnan ohjeet ja suositukset.

Kotimaa
Litium on nykyään akkuteollisuudelle tärkeä raaka-aine
Keliber Oy:n työntekijä esittelee litiumesiintymiäPetri Puskala / Yle

Kaivosteollisuus ja luonnonsuojelu ovat olleet törmäyskurssilla Suomessa viitisen vuotta, etenkin Talvivaaran tapausten takia. Yhtä aikaa Talvivaaran kiihkeimpien episodien aikana, Suomessa on rakennettu alan uudistamista Sitran johdolla.

Suomesta on kaavailtu viime vuosina litiumin tuotannon suurvaltaa. Ensimmäinen litium-kaivos aloittelee toimintaansa parin vuoden päästä Pohjanmaalla Ullavassa. Myös mahdollisuus perustaa litium-kaivos Tammelaan Forssan tuntumaan on olemassa, vaikka vasta esiintymän peruskartoitukset ovat kesken. Myös kullan tuotannon suhteen Suomi on maailmallakin erittäin merkittävä tekijä.

– Toiveena on, että tulevaisuudessa jokainen Suomessa toimiva kaivosyhtiö ottaisi käyttöön uuden vastuullisuusjärjestelmän ja kriteerit, joiden avulla yhtiöt sitoutuvat kehittämään toimintaansa, sanoo Eero Yrjö-Koskinen.

Kulta ja litium ovat strategisia malmeja ja niitä tuotetaan nykyään konfliktialueilla kuten Kongossa

Eero Yrjö-Koskinen

Eero Yrjö-Koskinen on toiminut jo jonkin aikaa kaivosteollisuuden kysymysten ja alan uusimisen parissa, samalla kun hän ollut Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja. Kestävän kaivosteollisuuden uudet ohjeistukset ovat parhaillaan viimeisteltävinä ja ohjeistus on tarkoitus saada voimaan vuoden 2016 alusta.

Mieluummin kultaa ja litiumia Suomesta kuin konfliktialueilta

Eero Yrjö-Koskisen omassa kotimaakunnassa Kanta-Hämeessä Forssan ja Tammelan seudulla on käynnissä vilkas malmivarojen kartoitus. Geologian tutkimuskeskus GTK tutkii maaperää monessakin kohteessa ja yksinomaan suurin kohde on kooltaan yli 20 neliökilometriä.

GTK tutkii Tammelan ja Someron välisellä alueella Torronsuon kansallispuiston tuntumassa niin kullan kuin litiuminkin esiintymiä. Alueella toimii myös jo muutama malmiyhtiö, kuten Tammela Minerals. Kulta ja litium ovat nykyaikana strategisesti tärkeitä arvometalleja, niitä käytetään mm. tietotekniikassa, matkapuhelimissa. Litium on alkanut kiinnostaa myös autoteollisuutta sähköautojen tuotannon lisääntyessä.

– Kulta ja litium ovat strategisia malmeja ja niitä tuotetaan nykyään konfliktialueilla kuten Kongossa. Olisi kestävän talouden kannalta varmempaa, että näitä strategisia malmeja tuotettaisiin Kongon tapaisten maiden sijasta Suomessa.

Luonnonsuojeluliitosta työnantajien palatsiin

Eero Yrjö-Koskinen on kantahämäläinen vaikuttaja, joka käy työssään Riihimäeltä Helsingissä. Kun Yrjö-Koskinen vaihtaa työpaikkaa Luonnonsuojeluliitosta Kaivosteollisuuden kestävään verkostoon, työpaikka siirtyy Helsingissä Eteläranta 10:een. Yrjö-Koskisella on mahdollisuus nähdä uudesta työpaikastaan aikanaan rakentuvan Helsingin Guggenheimin taidemuseon. Asuinpaikka pysyy kuitenkin Riihimäellä.

Toiveena on, että tulevaisuudessa jokainen Suomessa toimiva kaivosyhtiö ottaisi käyttöön uuden vastuullisuusjärjestelmän.

Eero Yrjö-Koskinen

Eero Yrjö-Koskinen on ollut niin kunnallis- kuin puoluepolitiikassakin vihreiden edustajana. Eduskuntavaaleissa 2015 Yrjö-Koskinen oli sitoutumattomana vihreiden Hämeen vaalipiirissä, mutta ei tullut valituksi eduskuntaan.

Kestävän kaivosvastuun verkosto (siirryt toiseen palveluun)