Vettä liikaa myös perunalle – sato jäänee normaalia niukemmaksi

Kylmä ja kostea sää on viivästyttänyt varhaisperunoiden nostoa. Sään lämmetessä talviperunaa voi uhata perunarutto.

Timo-varhaisperunaa Kuva: Marjukka Talvitie / Yle

Pohjois-Savon perunasato näyttää melko huonolta. Kylmä ja kostea alkukesä on viivästyttänyt perunasatoa pari viikkoa eri puolilla maakuntaa, sillä kosteille pelloilla päästiin kylvämään myöhässä.

Kuopion Maaningalla perunaa viljelevä Petri Väisänen söi ensimmäiset oman maan perunat tiistaina, kun aiempina vuosina varhaisperunaa on syöty jo juhannuksena.

– Alkukesä on ollut perunalle epäsuotuisa. Vettä on ollut liikaa ja lämpöä liian vähän, Väisänen kertoo.

Maaningalla vettä satoi kesäkuussa noin 125 millimetriä, mikä on lähes kaksinkertaisesti pitkäaikaseen keskiarvoon verrattuna.

Markku ja Pertti Voutilaisen pelloilla Siiinjärvellä ensimmäiset perunansiemenet märkänivät peltoon, kun lopulta sade poutaantui ja pellolle päästiin kylvämään.

– Maa oli niin kostea ja tiheä sateiden jäljiltä. Nyt peruna on jo noussut pellon pintaan asti, sanoo Pertti Voutilainen.

Perunanviljelijät arvioivat, että perunan sato jää melko suurella todennäköisyydellä normaalia pienemmäksi.

Sateet altistavat tuholaislajeille

Varhaisperunaa uhkaavat harvoin kasvitaudit ja tuholaiset. Talviperuna sen sijaan on alttiimpi. ProAgria Pohjois-Savon perunantuotannon asiantuntijan Heikki Inkeroisen mukaan kostea alkukesä voi altistaa perunarutolle, jos sää lämpenee.

– Perunarutto on herkässä kun keli on muuttunut hiostavaksi. Ruttoitiöt heräävät henkiin, kun sää lämpenee, perunoita viljelevä Väisänen uskoo.

Viime kesänä Pohjois-Savon perunapeltojen ongelmaksi muodostui lehtipolte. Se on etenkin lämpimien ja kuivien kesien vaiva. Tänä kesänä perunanviljelijät näkevät suuremman uhan perunarutossa.

Perunarutto aiheuttaa satomenetyksiä, mutta sitä voidaan ehkäistä perinteisessä perunanviljelyssä tehokkaasti torjunta-aineilla.