1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liikenne

Turvavyö kaulalla voi olla lapselle kohtalokas: älä poista istuinkoroketta liian aikaisin

Vanhemmat saattavat ajattelemattomuuttaan asettaa lapsen vaaraan liikenteessä, jos kiinnittävät lapsen liian varhain pelkkään turvavyöhön. Liikenneturvasta muistutetaan, että istuinkorokkeen tarpeen määrittää pituus, ei ikä.

liikenne
Lapsi istuu autossa turvavöissä.
Suvi Turunen / Yle

Kouluikäisten korokeistuinten käytössä lipsutaan liikenteessä. Liikenneturvan tekemien kyselytutkimusten perusteella varsinkin pienten lasten turvaistuinten käytön suhteen ollaan ehdottomia. Seurantamittaukset kuitenkin osoittavat, että kouluikäiset jättävät korokkeen käyttämättä liian varhaisessa vaiheessa.

– Erityisesti pienten lasten osalta turvaistuinta pidetään todella tärkeänä. Kokemuksen mukaan kouluiässä aletaan kuitenkin lipsumaan, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta.

Turva- ja korokeistuinten käytön määräykset tulevat EU-direktiivistä. Unioni on määrittänyt, että alle 150-senttiset tarvitsevat jonkinsortin korokkeen liikenteessä. Määräystä oli kuitenkin mahdollista säätää maakohtaisesti.

Suomi valitsikin lievimmän rajan: alle 135-senttiset tarvitsevat tieliikennelain mukaan istuimen tai korokkeen.

Valtonen korostaa, että pelkkä turvavyö ei riitä lapselle vielä, vaikka 135 senttiä pituutta juuri ylittyisikin.

– Jos lapsi on liian lyhyt turvavöihin, vyö luisuu kaulan alueelle. Silloin riskinä ovat rankavauriot. Joskus näkee, että vyö laitetaan käden alta, jolloin se ei ole kaulan alueella. Se on yhtä huono vaihtoehto: silloin vyö kulkee pelkästään vatsan ja kylkiluiden alueella ja rikkoo sisäelimiä onnettomuuden sattuessa.

Käytännössä vanhemmat siis asettavat lapsensa vaaraan liikenteessä?

– Kyllähän siinä siitä on kysymys, Valtonen myöntää.

Valtonen kertoo, että oikein käytetty turvalaite on pelastanut viimeisen kymmen vuoden aikana kymmeniä lapsia jo pelkästään niissä onnettomuuksissa, jotka ovat päätyneet tutkijalautakuntien tutkittaviksi.

Ei sakkoja, vaan hyviä neuvoja

Poliisi ei mittaile lapsia metrimitan kanssa liikenteessä, mutta antaa neuvoa antavia huomautuksia, jos näkee selvästi alle kouluikäisen ilman koroketta tai istuinta. Sakkoja ei yleensä raapusteta.

– Usein lapset ovat silloin tilapäisessä kuljetuksessa, eli ei omassa autossa. Totta kai sakotamme, jos kyseessä on selkeä laiminlyönti. Sakko ei pelasta henkeä, sanoo Hämeen poliisin ylikomisario Jouni Takala.

Poliisin mukaan tapauksia on kuitenkin vähän. Toisaalta joskus törmätään ääritapauksiin, ja rikkeitä tehdään kertaheitolla useita. Kuski saattaa esimerkiksi olla humalassa, jolloin lapsen turvaistuin on vain rike muiden seassa.

– Monet lapset itse vaativat koroketta, jotta turvavyö ei hierrä ja näkee lapsi ikkunasta ulos, kommentoi Takala.

Liikenneturvassa tiedetään, että myöhemmin lapselle saattaa kuitenkin tulla protestoimisen vaihe.

– Lapset kasvavat yksilöllisesti. Jos on lyhyempi kuin muut, ja samanikäiset eivät käytä lapsille tarkoitettuja apuvälineitä niin se saattaa tuntua nololta. Vanhemmat lähtevät siihen liian helpolla mukaan, ja ajatellaan, että meidän poika on jo niin iso, ettei sitä enää tarvitse korokkeella pitää, tuumaa Valtonen.

Kiire tekosyiden ykkönen

Kiire on liikenteessä perinteinen selitys pieniin rikkeisiin.

– Turvaistuin jätetään käyttämättä, kun on kiire tai ei ole aikaa tai malttia. Sitten käytetään vain sitä lantiovyötä, sanoo tutkimuspäällikkö Valtonen.

Liikenneturvan tarkkailututkimuksen mukaan turvavyö puuttuu takapenkillä joka kymmenenneltä 6–14 vuotiaalta.

Lue seuraavaksi