1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Suomen taidehistorian merkkiteos syntyi luomisen vaikeudesta – auringonlaskun värikirjo sai Albert Edelfeltin pelkäämään harmaantumista

Taidemaalari Albert Edelfelt sai harmaita hiuksia yrittäessään tallentaa hopean, kullan, rubiinin, topaasin ja onyksin väreissä laskevan auringon maalauskankaalle. Mies kuitenkin onnistui työssään, sillä syntynyt teos päätyi aikanaan Ateneumin taidekokoelmiin, ja myöhemmin maalauspaikkakin sai muistokiven. Tänä kesänä Albert Edelfeltin matkat alkavat jälleen, kun Tammelassa järjestetään kulttuurikävely taidemaalarin jalanjäljillä.

Kaukolanharjun näkötornin maisema avaa perisuomalaisen maiseman. Kuva: Hannu Harhama / Yle

Kanta-Hämeessä sijaitseva Tammela, reilu kuudentuhannen ihmisen kunta oli taidemaalari Albert Edelfeltille tuttu paikka. Edelfelt oli naimisissa Tammelassa sijaitsevan Saaren kartanon tyttären kanssa. Hänelle rakennettiin oma työhuone kartanon vintille, mutta kansallisromantikkona hän taivalsi luonnoslehtiönsä kanssa laajasti ympäristössään.

Kaikkien näiden tummansinimustien metsäsaarien maalaaminen niin, että niiden välissä on ilmaa, ja veden saaminen tasaiseksi ja matkan horisonttiin moneksi virstaksi, harmaannuttaa hiukseni.

Albert Edelfelt

Albert Edelfeltin yksi kuuluisista tauluista syntyi Saaren kansanpuiston liepeillä olevan näkötornin juurella. Kaukolanharjulta käsin auringonlaskun ikuistaminen kankaalle oli kuitenkin varsin vaikea tehtävä myös taitavalle maalarille. Edelfelt nähtävästi kävi Tammelan Kuivajärven maisemissa usein, ennen kuin lopulta päätti millainen taulu "Kaukolanharju auringonlaskun aikaan" oikein olisi.

Aiheen haasteellisuus tuskastutti maalaria siinä määrin, että Edelfelt kirjoitti äidilleen kirjeen:

"Vaikutelma kestää kaiken kaikkiaan vain neljännestunnin verran; silloin vedet välkkyvät hopean ja kullan, rubiinin, topaasin ja onyksin väreissä, sekä muodoltaan että väreiltään alati vaihtelevina. Ja kaikkien näiden tummansinimustien metsäsaarien maalaaminen niin, että niiden välissä on ilmaa, ja veden saaminen tasaiseksi ja matkan horisonttiin moneksi virstaksi, harmaannuttaa hiukseni."

Kaukolanharjulla on nykyään näkötorni, ja Edelfeltin käyttämällä maalauspaikalla on muistokivi. Maalaus on nykyisin Ateneumin taidekokoelmissa, ja se on yksi Suomen taiteen kultakauden keskeisiä teoksia.

Kulttuurikävely taidemaalarin jalanjäljillä

Tänä kesänä heinäkuussa Tammelassa järjestetään kulttuurikävely taidemaalarin jalanjäljillä. Kaksi tammelalaista opasta perehtyvät Edelfeltin pariskunnan elämään ja pukeutuvat ajanmukaisiin vaatteisiin. Albert Edelfeltin roolin on saanut tammelalainen Seppo Kujala. Suuri rooli hieman pelottaa, mutta maisemat ovat onneksi tutut.

Albert Edelfeltin muistokivi Tammelassa. Kuva: Hannu Harhama / Yle

– On sanottu, että Edelfelt koki täällä jonkinlaisen heräämisen tällaiselle taiteelle. Kun hän asui kesät viereisessä Saaren kartanossa, hän näki kartanon seinällä kahden nimekkään, Kaukolanharjulta maalanneen taiteilijan töitä. Taulut olivat Magnus von Wrightin ja R.V. Ekmanin töitä, jotka kumpikin maalasivat Tammelassa 1800-luvulla, sanoo Kujala.

Tauluista luultavasti myös Albert Edelfelt sai innostuksensa Kaukolanharjun ikuistamiseen.