"Laivanrakennus on eri asia kuin Supercell" – risteilijä tuo lähialueille moninkertaisesti kauppahintansa verran

Saksalainen omistaja on muuttanut Turun telakan suunnan. Konkurssikypsän telakan tilauskirja pullistelee nyt risteilijöitä vuosiksi eteenpäin.

Kotimaa
 Mein Schiff 4 -risteilijä luovutettiin tilaajalleen TUI Cruisesille Meyer Turun telakalla 8. toukokuuta 2015
Roni Lehti / Lehtikuva

Turun telakalla on keväällä ja kesällä hymyilyttänyt enemmän kuin vuosikausiin. Talvella Turkuun tuli Tallinkin matkustaja-autolautan tilaus ja kesällä telakkaa on pyydetty toimittamaan kaikkiaan neljä isoa risteilijää. Tilauskirja ulottuu tätä nykyä vuoteen 2020 asti. Viimeksi asiat olivat näin hyvin vuosikymmeniä sitten.

Miten on mahdollista, että uusi omistaja muutti konkurssikypsän telakan alle vuodessa kultakaivokseksi?

Pitkään telakkateollisuutta tutkineen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Pasi Malisen mukaan saksalainen omistaja Meyer Werft yhdistettynä suomalaiseen osaamiseen ja valtion tarjoamaan tukeen on kilpailuvaltti laivanrakennusmarkkinoilla.

– Turun telakka olisi voinut mennä konkurssiin vuosi sitten. Pitkään jokaista laivaa tehtiin kuin viimeistä, koska seuraavaa ei ollut välttämättä näköpiirissä. Ei tällaista nykyisenlaista varmuutta ole ollut vuosikausiin, Malinen kertaa.

Professorin mukaan kokonaisvaltaista muutosta kuvaa tarina, jonka Turun telakan pääluottamusmies kertoi pian sen jälkeen, kun saksalainen Meyer oli vaihtunut telakan omistajaksi korealaisen STX:n tilalle.

– STX:n aikaan Turun telakan tontilla oli esimerkiksi ilmastointiputkia lojumassa siellä täällä niin paljon, että niistä olisi voinut kasata kokonaisen laivan ilmastointijärjestelmän, mutta saksalaisen Meyerin tultua mukaan kaikki tavarat ovat viimeistä osaa myöten löytäneet paikkansa. Omilla kasvoillaan toimivan perheyrityksen toimintatapa on täysin erilainen, kuin toiselta puolen maapalloa tulevan kansainvälisen pörssiyhtiön. Kaikki tehdään kunnolla, eikä mikään ole riipin raapin. Toiminnasta on tullut eri tavalla ammattimaista kun perheyritys omistaa joka putken, Malinen kuvaa.

Markkinat kasvavat ja Meyer iski oikeaan saumaan

Isoja risteilijöitä tilataan tulevaisuudessa yhä enemmän. Suuret ikäluokat vanhenevat, joten turismimarkkina kasvaa erityisesti Aasiassa.

– Tähän tarkoitukseen sopivia laivoja ei voi tehdä käytännössä muualla kuin Italiassa, Ranskassa ja Suomessa. Laivatilausten määrä kasvaa ja Turun sekä Meyerin etuna on hyvä osaaminen ja pitkä historia. Maine on se, että täällä tilaukset valmistuvat ajoissa, Malinen alleviivaa.

Suuret risteilijät maksavat pilviä hipovia summia, joten luottamus tilaajan ja toimittajan välillä on tärkeää. Lisäksi laivanrakennus on niin suurta kertakauppaa, että valtion tapaisen erillisen vakavaraisen toimijan on käytännössä pakko tulla mukaan jakamaan riskiä.

– Miljardin laiva maksetaan takapainoisesti. Alussa annetaan pikkupotti ja sen jälkeen valmistusasteen mukaan. Vasta lopussa, kun laiva on valmis, kirjoitetaan se iso shekki. Siksi rahoituksen järjestäminen rakennusaikana on iso ongelma telakoille, Malinen selventää.

Valtion mukanaolo on elintärkeää

Sen jälkeen kun Euroopan unioni kielsi suorat tuotantotuet, valtio on rahoittanut telakoita erilaisilla epäsuorilla tukimuodoilla kuten innovaatio- ja tutkimustuilla tai takaamalla telakoiden rakennusaikaisen rahoituksen esimerkiksi Finnveran kautta.

– Finnveran tai jonkun muun vastaavan tahon mukanaolo on elintärkeää, koska rahaa on niin paljon kiinni laivassa. Telakkateollisuus on kuitenkin eri asia kuin Supercell. Laiva fyysisesti tehdään täällä, ja se luo suuret kerrannais- ja työllisyysvaikutukset ympärilleen, Pasi Malinen vertaa.

Turun yliopiston professorin mukaan tarkkoja yhden risteilijän tuomia kerrannaisvaikutuksia on hankala laskea. Selvää on kuitenkin, että miljardinkin kauppahintaan nähden kokonaisvaikutukset ovat monta kertaa suuremmat.

– Alihankkijayrityksiä on pitkin maata ja maailmaa, joten kerrannaisvaikutuksia on vaikea määritellä tarkasti, mutta puhutaan moninkertaisista hyödyistä. Telakkateollisuus tuo kasvua etenkin lähialueille, jossa työntekijät asuvat, kuluttavat ja levittävät hyvinvointia ympärilleen. Turkukin satsasi pitkään IT- ja bioyrityksiin ja vähän unohti, kuinka massiivinen merkitys laivanrakennuksella oikeasti on alueellisesti, Malinen muistuttaa.