Hyppää sisältöön

Tanssilavan historiassa hurjia kylätappeluita: Kannot lensivät ja heinäseipäät heiluivat

Kulhon tanssilavan seinät Joensuun laidalla ovat saaneet todistaa itäsuomalaisten tanssi-iltojen historiaa vuodesta 1952 lähtien. Suojeltu rakennus on juuri pessyt kasvonsa ja saanut uuden kitskan kupeelleen. Nostalgiset Humppa Topin tanssit lähestyvät.

Kymmenen kilometrin päässä Joensuun keskustasta katselee Kulhossa Kerolantielle päin vanha, vihreä rakennus. 63-vuotias tanssilava on nähnyt monta jenkka-askelta, tangotaivutusta, romanssia - ja riitaakin.

Hurjimmillaan lavan maisemissa selviteltiin kylien välisiä erimielisyyksiä maasta irrotetuin kannoin ja heinäseipäin.

– Silloin oli lavojen järjestysmiehillä oikeita töitä, ja lava-alueen aidatulla pihalla sijaitsevalla putkalla asiakkaita. Mitään hirmuisia ei onneksi tapahtunut, joskus jokunen heiluja oli vietävä paikattavaksi, ja jokusen haki Musta Maija pihaputkasta poliisin suojiin rauhoittumaan, muistelee Kulhon lavan vaiheet hyvin tunteva kontiolahtelainen Pertti Haukka.

Karaokea, zumbaa ja nostalgiaa

Kulhon lava syntyi 1952 ja sen omistaa Kulhon Työväenyhdistys. Omistaja järjesti lavalla Juhannustanssit myös tänä kesänä, ja järjestää myös heinäkuun puolivälissä legendaarisen Humppa Topin tanssit.

– Humppa Topi, eli Toivo Palviainen, oli Kulhon lavan kantaesiintyjiä 60- ja 70-luvuilla. Topi täytti aivan äsken 87 vuotta, ja on kovasti innostunut mahdollisuudesta nousta vielä tutulle lavalle esiintymään, Pertti Haukka kertoo.

Humppa Topin mukana lavalle nousee vain muusikoita, jotka ovat esiintyneet laulajan kanssa lavoilla ennenkin. Ilmassa leijuu väkevästi nostalgiaa jo ennen tanssien alkua.

– Lavan uuden tulemisen on oikeastaan mahdollistanut Karjalan Karaoke Klubin toiminta, he ovat nostaneet lavan uuteen kukoistukseen ja ovat rakennuksen pääkäyttäjiä. Tämän kesän tansseista he järjestävät lavalla kaikkiaan kuudet, Haukka kertoo.

Soutupelissä joen yli tansseihin

Kulhon kyläläisiä lavatansseissa ei enää näy sankoin joukoin. Vaikka Kulhon maisema on vielä varsin maaseutumaista, ei lavalle enää saavuta entiseen malliin.

– Minusta se on vähän surullista, että kylien yhteisöllisyys hapertuu. Voisihan sitä piipahtaa vaikka kahveilla ja makkaranostossa tanssi-iltoina, jos ei itse lavalle innostuisikaan pyörähtelemään. Yhteisöllisyys on aina arvokas asia, Pertti Haukka pohtii.

Jos tansseihin olisi mieli, vaan askelkiemurat eivät ole tuttuja, voi Kulhon lavalla opetella tanssimaan.

Kyllä se on tango, jota minä lavalla mieluiten taivuttelen. Siinä ei tule niin kuumakaan, paitsi tietysti tunnelman puolesta.

Pertti Haukka

– Täällähän on jokaisena tanssi-iltana tunti ennen tansseja ohjausta tarjolla. Eri tanssilajeja käydään rauhassa läpi, aivan aloittelijatkin voivat tulla hakemaan tuntumaa tanssilavan lattiaan, Haukka kannustaa.

– Takavuosikymmeninä Kulhon lavallekin saavuttiin matkojen päästä. Oli aivan tavallista, että esimerkiksi Pielisjoen länsipuolelta tultiin soutupelissä tansseihin, Haukka muistelee.

.
.