Muisteletko lapsuuden pitkiä hellekesiä? Niitä ei ollut oikeasti monta

Helle osuu muuta maata todennäköisemmin etelä- ja kaakkoisosiin. Viime vuosien pitkät hellejaksot ovat tilastoharvinaisuuksia, Ilmatieteen laitokselta todetaan.

sää
Kesä, vene, aurinko.
Seppo Sarkkinen / Yle

Suomessa on ollut helteistä erityisesti 2010-luvulla, käy ilmi Ilmatieteen laitoksen yli 50 vuoden ajalta kokoamista tilastoista.

Alla olevasta taulukosta nousevat esiin vuodet 2010 ja 2014, jolloin monella mittauspisteellä hellepäiviä kertyi touko-elokuun aikana vähintään 38 ja yhdellä Kouvolan pisteistä jopa 48. Se on osittain sattuman kauppaa.

– Kun katsotaan vuodesta 2010 eteenpäin, niin se on ilmastollisesti varsin lyhyt aika. Ei voida tehdä tilastollisesti mitään päätelmiä esimerkiksi helteiden yleistymisestä, meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelusta kertoo.

Taulukko säähavainnoista.
Yle Uutisgrafiikka

Helteestä on paikallaan puhua, kun päivän ylin lämpötila on yli 25 astetta. (siirryt toiseen palveluun)

Jokinen lisää, että ilmastonmuutoksen kyllä ajatellaan liittyvän helteiden yleistymiseen, mutta painottaa vielä, ettei näyttöä tässä tapauksessa ole.

Useat hellepäivät ovat pakkautuneet tietyille paikkakunnille.

– Suuremmassa mittakaavassa maan eteläosaan ja kaakon kulmalle osuu useimmiten helle. Rannikkoviivalla meri viilentää ja Saimaalla alkukesällä vesistöt, mutta sisämaassa on todennäköisempää, että ylletään hellelukemiin.

Myös ns. mikroilmasto selittää osaltaan jopa saman kaupungin sisällä esiintyviä lämpötilaeroja, Jokinen selventää. Esimerkiksi Helsingin rautatieasemalla asfaltti kerää lämpöä niin paljon, että kulman takana sijaisevan, vehreän Kaisaniemen puiston lämpötila jää usein alemmaksi.

2000-luvulla myös helleputkia

Yhtäjaksoisia kahden viikon helteitä esiintyy Suomessa harvoin: keskimäärin vain kerran vuosikymmenessä. Viikon helleputki on sen sijaan paljon todennäköisempi ilmiö. Tilastoa kerätään meterologi Pauli Jokisen mukaan lähinnä mediaa varten, eikä tilasto kerro koko totuutta.

– Jos yhtenä päivänä jäädään kymmenyksen alle hellelukemasta, niin putki katkeaa, vaikka olisi lämmintä.

Helteinen ilmamassa on pysähtynyt Suomen ylle vähintään kahdeksi viikoksi esimerkiksi viime vuonna, sekä vuosina 2010 että 2003. Vastaavia tilastomerkintöjä on myös muiden muassa vuosilta 1988 ja 1972.

– Yleensä helteet tulevat Suomeen niin, että Keski-Euroopassaon matalapaine, joka nostaa Mustanmeren suunnalta lämmintä ilmaa. Niin tapahtui vuonna 2010.

Taulukko säähavainnoista.
Yle Uutisgrafiikka

Suomen maantieteellistä sijaintia kuvaa hyvin se fakta, että Ilmatieteen laitos määrittelee vähintään kolmen viikon yhtäjaksoiset hellekaudet poikkeuksellisiksi. Vuoden 1961 jälkeen näitä kesiä on koettu vain vuosina 2003 ja 2010, laitos kertoo. (siirryt toiseen palveluun)