1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Tyttö koulutti lehmästä ratsun: "Lihantuotantoon se meille tuli, mutta..."

Vasikasta asti koulutettu lehmä osaa nyt pysähtyä käskystä, kääntyä ja peruuttaa – ja onpa se oppinut aukaisemaan veräjän kahvankin.

ilmiöt
Tyttö ajaa lehmän vetämillä ravikärryillä.
Katso tästä Jemina-lehmän työnäyte rattaiden vetämisessä.

Kaikki alkaa eläimen huolellisesta harjaamisesta. Sitten puetaan suitset, valjaat ja lopuksi ravikärry perään. Vitsa vielä mukaan ja matka voi alkaa.

Saana kipuaa kärryn rattaille ja ottaa ohjat käsiinsä. Kiuruvedellä sijaitsevan Hyvösen lihakarjatilan esikoinen on aina ollut hevostyttö. Saanan ohjastaman kärryn edessä keikkuu ruskea Jemina. Se on 600-kiloinen lehmä.

Jo vastasyntyneenä Jeminan tarina kirjoitettiin tähtiin. Lehmä syntyi kaksosena sonnivasikan kanssa tuttujen maitotilalle. Jeminasta ei ollut steriiliytensä takia maidontuotantoon. Kun Jemina vielä hyppäsi pienenä vasikka-autoon, tautien tartuntavaaran takia paluuta kotitilan navettaan ei enää ollut.

– Kysyivät, että voidaanko laittaa Jemina tänne ja iskä sanoi siihen joo, muistelee 13-vuotias Saana Hyvönen alkutaivalta Jeminan kanssa.

Ei nämä ihan tyhmiä ole. Nämä ovat mahdottoman veikeitä kavereita.

Ulla Hyvönen

– Lihantuotantoonhan se meille tuli, mutta ratsuksi jäi, äiti Ulla Hyvönen jatkaa.

Kärryt meinasivat mennä yli hilseen

Saana alkoi taluttaa ja hyppyyttää vasikkaa ihan pienenä. Ennen ensimmäistä selkään kapuamista luottamuksen piti olla kunnossa. Pikkuhiljaa päivittäinen seurustelu lehmän kanssa tuotti tulosta. Ensimmäistä kertaa Saana kapusi Jemina-lehmän selkään viime kesänä. Silloin Jemina oli kaksivuotias.

– Se ei oikein mitään sanonut ratsastamisesta, Saana sanoo.

Myöhemmin lehmälle ostettin myös oma satula. Kärryjen eteen valjastaminen oli Jeminalle isompi pala.

Mutta ajamiseenkin Jemina oppi nopeasti. Nyt lehmä osaa jo pysähtyä käskystä, kääntyä ja peruuttaa. Ja onpa Jemina oppinut aukaisemaan veräjän kahvankin, jos sähkö puuttuu. Äidin mielestä Jemina oppii jopa nopeammin kuin hevoset.

– Ei nämä ihan tyhmiä ole. Nämä ovat mahdottoman veikeitä kavereita, Ulla sanoo.

"Jemina on kuningatar"

Hevosten kanssa puuhailua lehmällä ratsastaminen muistuttaa siinäkin mielessä, että kankut joutuvat koville. Saana on tipahtanut Jeminan selästä monta kertaa.

Jemina asuu omassa karsinassaan. Naapureina häärivät tilan vasikat, jotka lehmä laittaa tarkasti ojennukseen. Muut tilan naudat ovat sonneja, joista oman arvonsa tunteva lehmä ei pidä.

– Jemina on kuningatar, navetan kuningatar, Ulla kiteyttää.

Saanasta Jemina sen sijaan pitää. Kun Saana lähtee kouluun, Jemina huutaa ja katsoo tytön perään. Muille ihmisille lehmä uhittelee, mutta Saanalle se on ihan kiltti. Kaksikolla onkin erityinen yhteys. Äiti on huomannut, että lehmä kuulee kaukaakin missä Saana kulkee.

Ravikärryillä vauhti ei päätä huimaa, mutta eipähän pelota. Saanan kädessä viuhtova vitsa on tarpeen, jos tahtoo saada Jeminaan lisää vauhtia.

– Pellolla se juoksee. Tarvittaessa. Jos itse haluaa, Saana nauraa kärryn penkiltä.

Lue seuraavaksi