Terve järki on uimarin tärkein rantavaruste

Uimarannan ylläpitäjällä on vastuu rannan turvallisuudesta. Omasta ja kanssauimareiden turvallisuudesta vastaa myös jokainen omalla käytöksellään. Isompien ja pienempien uimareiden tärkein varuste helteisellä rannalla on terve järki.

Kotimaa
Uimaranta kutsuu heti, kun sää lämpenee.
Vaasan Hietasaaren uimaranta vilkastui heti, kun sää lämpeni.Jarkko Heikkinen/Yle

Ui rannan suuntaisesti. Älä hyppää veteen pää edellä. Muista käyttää pelastusliivejä.

Suomalaisille suunnatut turvalliseen ranta- ja veneilykäyttäytymiseen kannustavat kampanjasloganit ovat tuttuja useimmille. Onhan niitä toistettu vuosi toisensa jälkeen.

Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinosen mukaan pitkällä aikavälillä suomalaisten uimaonnettomuudet ovat vähentyneet, mutta silti osa uimareista käyttäytyy turhankin pelottomasti. Ajatellaan, että onnettomuudet sattuvat muille, mutta ei itselle.

Heinosen ohjeet turvalliseen uintiretkeen ovat yksinkertaiset.

– Tärkeintä on pitää järki päässä. Aina pitäisi olla joku mukana, ettei mene uimaan yksin, ja jos ei tiedä, millainen pohja uimapaikassa on, pitäisi kurkkia, onko veden alla jotain, Kristiina Heinonen muistuttaa hyppääjiä.

Alkoholi ja uimaretket eivät sovi yhteen. Oma uimataito kun pitäisi osata arvioida realistisesti.

– Joskus tulee esimerkiksi päähänpistoja, päästäänkö tästä uimalla salmen yli. On kuitenkin eri asia uida uimahallissa kuin luonnonvesissä, Heinonen sanoo.

Tapauskohtaista harkintaa

Minimissään ylläpidetyltä uimarannalta pitäisi löytyä pelastusrengas. Vilkkaammilla rannoilla pelastuskalustoa on enemmän ja joskus päivystämästä löytyy myös rantapelastaja.

– Tapauskohtaisesti on mietittävä, mitä se edellyttää, että rantaa pidetään uimapaikkana. Riskit on arvioitava ylläpitäjän toimesta, sanoo ylitarkastaja Kaarina Kärnä Turvallisuus- ja elintarvikevirastosta.

Uimarannan turvallisuus on sen ylläpitäjän vastuulla. Vastuutahosta ja tärkeistä rantaan liittyvistä faktoista kuten rantapelastajan päivystysajoista ja uimarannan tarkasta osoitteesta pitäisi löytyä rannalta tieto.

Jos uimaranta on aiemmin kuulunut valvonnan piiriin, mutta sen tila on muuttunut ei-ylläpidetyksi, on myös siitä kerrottava rannalla.

– Että uimarikin voi käyttäytyä vastuullisesti, hänen pitää tietää, onko ranta valvottu. Jotta hän voi ottaa riskit huomioon eikä kuvittele olevansa valvotulla ja hyvin ylläpidetyllä rannalla, Kaarina Kärnä toteaa.

Sukelluspaikkojen turvallisuus on varmistettava myös pinnan alta.
Sukeltamiseen tarkoitetuilla paikoilla on tarkkailtava mm. veden syvyyttä ja alastuloaluetta upoksissa olevien esineiden varalta.Jarkko Heikkinen/Yle

Rantapelastaja ei ole lapsenvahti

Kaarina Kärnän mukaan Suomessa saatetaan olla menossa harvempien ylläpidettyjen uimarantojen suuntaan, mutta nämä rannat ovat sitten aiempaa suurempia, ja niillä on uimisen lisäksi tarjolla muutakin aktiviteettia rantaelämään.

– (Rannalla olevien) rakenteitten kunto pitää tarkistaa ja ilkivallan takia tehdä jatkuvaa seurantaa. Jos on hyppytorni, on tärkeätä tietää, paljonko siinä on vettä alla ja ettei siellä ole uppotukkeja tai polkupyöriä nakeltu. Ranta pitää siis aina sukeltaa uimakauden alkaessa, Kärnä muistuttaa.

Lämmin sää kutsuu uimarannalle.
Lämmin sää kutsui rannalle Vaasassa. Veden lämpötila oli torstaina noin 17 astetta.Jarkko Heikkinen/Yle

Rantaelämään liittyy aina riskejä etenkin lasten osalta, joiden käsitys omasta uimataidostaan saattaa olla todellisuutta optimistisempi.

– Valvonta on tärkeä asia ja vanhempien tulee huolehtia siitä. Rantapelastaja on ensiaputaitoinen ja katsoo yleistä turvallisuutta sekä pystyy tarvittaessa hälyttämään apua. Lapsenvahtitehtävät ovat kuitenkin aina vanhemmilla tai muilla huoltajilla.