"Jyrkkiä rinteitä ja vaativia nostoja" – Lahden suurmäen remontti on haaste urakoitsijalle

Kahden vuoden päästä järjestettävät hiihdon MM-kisat eivät ole ainoa peruste hyppyrimäen korjaamiselle – yli 40-vuotias suurmäki oli päässyt jo huonoon kuntoon. Poikkeuksellinen remontti on parhaillaan käynnissä 70 metrin korkeudessa.

urheilu
Lahden suurmäet.
Anna Näveri / Yle

Lahden maamerkkiä remontoidaan nyt yli neljällä miljoonalla eurolla vuoden 2017 hiihdon maailmanmestaruuskisoja silmällä pitäen. Kansainvälinen hiihtoliitto asettaa omat edellytyksensä kisapaikalle, mutta järjestäjän mukaan ne eivät ole ainoa syy remontille.

– Suurmäen remontti olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa, oli sitten MM-hiihdot tai ei. Siellä oli puurakenteet jo niin vanhentuneita, toteaa Lahti 2017 kisaorganisaation pääsihteeri Janne Leskinen.

Suurmäki on rakennettu vuonna 1971. Betoniset rakenteet ovat vielä kunnossa, mutta vauhtimäen puurakenteet uusitaan ja mäkeen tuodaan uusi jäälatu Slovenista. Nykyinen valaistus vaihdetaan led-tekniikkaan ja alastulorinteestä uusitaan perusrakenteet ja ruohomatto.

Suurmäen remontti olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa, siellä oli puurakenteet jo niin vanhentuneita.

Janne Leskinen

Korkeaa, kiikkerää, kimuranttia

Lemminkäisen työmaapäällikkö Antti Marttisen mukaan kyseessä on erityisen haastava työmaa.

– Paljon jyrkkiä rinteitä ja vaativia nostoja, kaikki materiaalit, mitä asennetaan ja poistetaan täytyy käsitellä nosturilla.

Marttisen mukaan nosturin hytistä ei aina edes näe, minne nostetaan. Silloin apuna on kuitenkin teknologia.

Kimuranteimmaksi kohdaksi Marttinen mainitsee alastulorinteen rakentamisen.

– Tässähän maarinne on niin jyrkkä, että sen kasassa pysyminen rakennustöiden aikana on haaste, Marttinen sanoo seisoessaan alastulorinteen portaiden yläpäässä.

Urakka aloitettiin kesäkuussa ja on suunniteltu valmistuvaksi viimeistään joulukuussa. Marttinen toivoo töiden valmistuvan jo lokakuussa, ennen räntää ja lunta.

Erikoisrakentaminen maksaa

Kaupungin tilakeskuksen projektipäällikön Tomi Tenhusen mukaan suurmäen remontissa maksaa työn vaativuus. Korkeimmillaan työskennellään yli 70 metrissä.

– Tämä on erikoisrakentamista parhaimmillaan ja pahimmillaan joka mielessä. Purkutyöt tehdään korkealla, kaikessa on oltava aikatauluvaraus.

Samoin suunnittelu on ollut pitkäkestoista.

– Kaikki piirrustusmateriaali on ollut paperilla ja osin puutteellista. Niiden pohjalta on ollut erittäin haastava tehdä korjaussuunnitelmaa, kertoo Tenhunen.

Kaikki piirrustusmateriaali on ollut paperilla ja osin puutteellista. Niiden pohjalta on ollut erittäin haastava tehdä korjaussuunnitelmaa.

Tomi Tenhunen

Suurmäen lisäksi urakassa nykyinen, vuonna 1977 rakennettu tuomaritorni uudistetaan ja puinen hiihtosilta vaihdetaan isompaan betoniseen. Hiihtostadionilla myös katsomo kunnostetaan ja hiihtolatuja uusitaan.

"Maltillinen summa kansainvälisesti"

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran mukaan 4,17 miljoonan remontti ei ole pois liikuntatoimen muista hankkeista.

– Jos suurmäen remonttia ei olisi, meillä olisi varmaan 4,17 miljoonaa euroa pienempi investointibudjetti, Myllyvirta toteaa.

Kyse on Myllyvirran mukaan pitkäjänteisestä talviurheilukapungin maineen rakentamisesta.

– Kysymyshän ei ole yhdestä hyppytornista tai yksistä kisoista. Tähän asti Lahti on haluttu yksituumaisesti pitää pohjoismaisten hiihtolajien paikkana, Myllyvirta sanoo.

Lahti 2017 -kisojen pääsihteeri Leskinen kuvailee summaa suureksi, mutta maltilliseksi kansainvälisessä mittakaavassa.

– Esimerkiksi Oslossa, missä koko stadion uusittiin, kyse oli paljon suuremmista summista. Lahdessa kyse on investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin, Leskinen sanoo.

Leskinen toivoo, että vuoden 2017 kisoihin saataisiin yleisöä yli 300 000. Tarkka tavoite on vielä asettamatta.

– Falunissa päästiin 280 000 kisavieraaseen. Me ollaan logistisesti ajatellen paljon paremmassa paikassa ja sikäli mahdollisuudet on päästä parempaan tulokseen.