Mystisiä patsaita, kivikautisia koruja, vuorikiteitä – Jokiniemen kaivaukset kertovat yltäkylläisestä elämästä

Tiedekeskus Heurekan arkeologiset kaivaukset ovat pyörähtäneet käyntiin Vantaan Jokiniemessä. Kivikautinen asuinalue on löytöjensä puolesta Suomen merkittävimpiä. Alueen kaivaukset kertovat hyvinvoinnista ja kansainvälisyydestä.

kulttuuri
Kädessä on arkeologisia löytöjä.
Jussi Mankkinen / Yle

Syvänsiniset lupiinit kukkivat, valo heilimöi vaaleanvihreissä vaahteranlehdissä ja jossain lähistöllä livertelee mustarastas. Tuossa ihan vieressä on kulkenut merenranta joskus kauan sitten, sieltä on pyydetty hylkeitä ja kalaa. Laajoilta eräalueilta on saatu riistaa. Nykyinen Keravanjoki on virrannut muutaman metrin päässä.

Etualalla villejä lupiineja.
Jussi Mankkinen / Yle

Vantaan Jokiniemeen, ihanteelliselle paikalle, syntyi kuusi tuhatta vuotta sitten yhteisö, jossa asui parhaimmillaan ehkä jopa sata ihmistä. Joki ja meri olivat kuljetusväyliä, ja niitä pitkin pystyttiin luomaan kontakteja, myös nykyisen Suomen ulkopuolelle.

– Vuosikausia jatkuneet tutkimukset ovat vakiinnuttaneet käsityksen tämänkaltaisten isojen keskusasuinpaikkojen olemassaolosta myös Suomessa. Meillä on nyt ihan eri kuva asutuksen kokonaisintensiteetistä laajalla rannikkoalueella tämän asuinpaikan löytöjen perusteella, arkeologi Jan Fast toteaa.

Jan Fast.
Jan Fast.Jussi Mankkinen / Yle

Kivikautista muotia

Ja löytöjä Jokiniemi on todellakin tarjonnut. Alue keksittiin vuonna 1962, ja siellä on suoritettu arkeologisia kaivauksia sekä Museoviraston että Tiedekeskus Heurekan toimesta. Heurekan kaivauksissa 90-luvulla alueelta löydettiin erittäin runsaasti merkkejä kivikautisesta asutuksesta viiden, kuuden tuhannen vuoden takaa. Näkyvimpiä ovat olleet kymmenet tuhannet saviastianpalat.

Yksityiskohta.
Jussi Mankkinen / Yle

Alueelta on löytynyt myös kivikauden luksustavaraa, kuten meripihkaa, vuorikiteitä ja korukivirenkaita.

– Tämä kertoo yhteyksistä eli siitä, että emme ole olleet Euroopassa yksin, vaikka maanosan reunalla olemme olleetkin. Erilaiset ilmiöt ja erilaiset raaka-aineet ovat kulkeutuneet tänne Suomeen ihmisten mukana. Tässä on kyse ihmisten välisistä kontakteista, mikä on hyvin tärkeää, Fast kertoo.

Arkeologisia kaivauksia on mukava tehdä auringonpaisteessa.
Jussi Mankkinen / Yle

Kansainvälistä menoa

Jokiniemen asukkaat ovat ottaneet vaikutteita varsin laajalta alueelta.

– Saviastioissa näkyy yhteyksiä etenkin tuonne kaakkoon päin, asbestikeramiikka kertoo yhteyksistä itä-Suomeen ja meripihka Baltiaan. Lännestä eli Ruotsin suunnalta emme ole havainneet vaikutteita. Ehkä niitäkin ilmenee kun kaivaukset jatkuvat. Ahvenanmaan sijainti lienee ollut läntisestä näkökulmasta merkittävämpi kuin manner-Suomen: Ahvenanmaa imi itseensä lännestä tulleen huomion.

Kaivauksilla on töissä kahdeksan ihmistä sekä kaivauksia johtava arkeologi.
Jussi Mankkinen / Yle

Erilaiset esineet kertovat vaihtokaupasta, johon on liittynyt muitakin elementtejä.

– On täysin mahdollista, että tällaiset luksusesineet ja -materiaalit ovat tulleet Jokiniemeen hyvien naimakauppojen yhteydessä. Materiaalisen kulttuurin vaihtaminen kertoo hääparille siitä, että heillä on sukulaissuhteita kauaksi, Jan Fast sanoo.

Nuori mies kaivauksilla.
Jussi Mankkinen / Yle

Uskonnollisia rituaaleja

Jokiniemen muinaiset asukkaat ovat itse tehneet pääasiassa savi- ja kiviesineitä. Viime kesänä sieltä löytyi kaksi harvinaista savi-idolia, jotka imitoivat sikiötä. Niin sanotuista käyräidoleista toinen oli ehjä ja molemmat on valmistettu paikallisesta savesta.

Jo 80-90-lukujen taitteessa Jokiniemestä löydettiin myös ihmiskasvoisia patsaita, joista parhaiten säilynyt saatiin Museoviraston huomaan vasta vuonna 2014. Ihmispatsaat ovat ulkomaista mallia ja todennäköisesti Baltiasta.

Savinen pienoispatsas miehestä. Katkaistu vinottain niin, että jäljellä ovat pää ja toinen hartia.
Jan Fast

– Olisi hullua väittää, että ne ovat leikkikaluja ja että ne ovat joutuneet tänne sattumanvaraisesti.Veikkaisin että ne liittyvät uskomuksiin ja rituaaleihin, tähän kaikesta syvimpään ja pyhimpään olemukseen kivikauden ihmisen ajatusmaailmassa, Fast toteaa.

– Kyse on animismista ja shamanismista ja niihin liittyvistä asioista. Luulisin että kivikauden ihmisen ajatusmaailma on ollut hyvin kokonaisvaltainen ja shamaanin vaikutus yhteisössä niin merkittävä, että tällaiset hienot esineet, joilla on vahva symboliarvo, ovat olleet shamaanien henkilökohtaisia esineitä, joita on sitten käytetty rituaaleissa.

Jokiniemestä on löytynyt myös kaksi hautapaikkaa, joissa esineistöä on ollut erityisen runsaasti. Todennäköisesti kyseisiä kuoppiakin on käytetty rituaaleissa, ja niihin on haudattu savi-idoleita ja astioita.

Kyltti, jossa on teksti: "ca 3000 BCE".
Jussi Mankkinen / Yle

Leppoisaa elämää

Löydöistä päätellen elämä Jokiniemessä on ollut kaikin puolin hyvää ja leppoisaakin.

– Maanviljelyä ei vielä harrastettu, se ehkä tunnettiin, mutta sille ei ollut tilausta, koska ei ollut tarvettakaan. Väestö oli kohtalaisen pieni, ja täällä elettiin yltäkylläisyydessä pelkän metsästyksen ja keräilyn varassa. On arvioitu että kivikauden ihminen teki päivittäin neljä tuntia töitä. Loppu oli sitten vapaa-aikaa ja siinä oli mahdollista harrastaa kaikenlaista.

– Puhutaan aika modernista väestöstä, joka oli täysin meidän kaltaistamme. Ajatusmaailma on voinut olla erilainen, mutta fysiologia ja tunnemaailma on ollut hyvin lähellä meitä.

Kaivauksilla tehdään hidasta ja pikkutarkkaa työtä. Rikkalapio on työssä tarpeen.
Jussi Mankkinen / Yle

Arkeologin arkea

Jokiniemessä on parhaillaan kaivaustöissä myös arkeologiasta kiinnostuneita harrastajia.

– Me ollaan etsitty kaikkea mahdollista ja kaivettu maata ja sitten sieltä on löytynyt kivikautisia juttuja, esimerkiksi ruukunpalasia. Niissä on ollut kaikenlaisia kuvioita, 9-vuotias Maisa Teider kertoo. Hän löysi ensimmäisenä kaivauspäivänään piikivestä tehdyn veitsenkärjen.

Työntekijöitä.
Jussi Mankkinen / Yle

– Kaivaminen on yllättävän mukavaa, ja vaikkei sieltä joka kohdasta mitään löytäisikään, siinä on se jännitysmomentti olemassa. Hankalahan tuo asento on, se tuntuu etenkin jaloissa mutta kun vähän seisoo niin helpottaa, Janette Oslanus sanoo.

Kaivauksiin voi osallistua kuka tahansa. Osallistuminen on maksullista ja lisätietoa löytyy Heurekan sivuilta. (siirryt toiseen palveluun)

Työntekijä esittelee löytöjään, jotka on laitettu minigrip-pussiin.
Jussi Mankkinen / Yle