Puutarhoja hellitty Suomessa keskiajalta asti

Suomessa on jo vuosisatojen ajan suunniteltu pihoja ja puistoja muun maailman puutarhatrendejä tarkkaan seuraten, vaikka ilmastomme ei puutarhanhoitoa suosikaan.

kulttuuri
 Arkkitehtuurimuseon puutarhanäyttely.
Yle / Arkkitehtuurimuseon puutarhanäyttely

Suomessa on harrastettu puutarhasuunnittelua ja maisema-arkkitehtuuria keskiajalta lähtien. Aluksi puutarhoja oli lähinnä vain luostareissa, kartanoissa ja pappiloissa ja suurin suunnittelu kohdistui hyötykasviviljelyksiin, tyyliin mikä kasvaa näin kylmässä ilmastossa?

Puutarhasuunnittelu alkoi avartua hyötykasveista koristekasveihin 1700-luvulla. Suomalaiskartanot ottivat oppia Ruotsin komeista aateliskartanoista ja suurvallan puutarhaoppaista, tavallinen kansa kurkki vaikutteita lähikartanoista.

Puutarhoja oli edelleen vain pienellä osalla väestöä, mutta julkiset istutukset alkoivat tulla osaksi kaupunkikuvaa jo 1700-luvulla.

Puutarhoissa ja puistoissa näkyi halu kulttuuriin ja eksotiikka, Arkkitehtuurimuseon puutarhanäyttelyn kuraattori Julia Donner kertoo.

- Puistoihin rakennettiin erilaisia rakennettuja elementtejä, kuten pieniä temppeleitä ja kiinalaisia siltoja ja grottoja eli luola-aiheita. Runous ja kirjallisuus liittyivät puutarhaan voimakkaalla tavalla.

Donnerin mukaan on harhaluulo, että suomalainen puutarhakulttuuri olisi ollut maamme ilmaston tai sijainnin takia jälkijunassa muuhun maailmaan verrattuna. Täällä seurattiin tarkasti ulkomaisia puutarhatrendejä ja 1800-luvulla tilattiin Euroopasta huvimajoja ja muuta rekvisiittaa puutarhoihin.

Puutarhasuunnittelu heijastaa oman aikansa arvoja

Vapaa-ajantoiminnot sekä toiminnallisuus olivat usein lähtökohtana, kun puistoja suunniteltiin 1800-luvulla. Tällöin tulivat kansanpuistot, siirtolapuutarhat sekä urheilupuistot. Puutarhasuunnittelu otettiin mukaan kansallisen identiteetin vahvistamiseen.

Viime vuosisadalla puutarhasuunnittelusta tuli viimein koko kansan asia. Samalla herättiin myös julkisesti maiseman tärkeyteen osana rakennettua elinympäristöä.

- 1900-luvulla puutarha- ja maisemasuunnittelua alettiin ajatella yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona. Tuli tärkeäksi suunnitellla hyvää ympäristöä laajemminkin kuin yksittäisen huvilan puutarhassa, Julia Donner sanoo.

Alvar Aallon suunnitteleman Sunilan tehtaan ympäristöllä haluttiin parantaa työväen oloja, ja Helsingin Käpylän asemakaava taas pohjautuu 1920-luvun puutarhakaupunkiajatteluun.

Nykyään puutarha-ja maisema-arkkitehteja työllistävät yksityisten piharemontoijien lisäksi myös muun muassa tehdasympäristöjen rakentajat sekä kuntien ja asuinalueiden maisemasuunnitelmat.