Kehitysapua pidetään entistä tärkeämpänä – joka neljäs leikkaisi siitä

Suurin osa suomalaisista suhtautuu kehitysyhteistyöhön myönteisesti. Valtaosa, noin 73 prosenttia kansasta ei leikkaisi kehitysyhteistyörahoja. Leikkauksia tahtoo vain neljännes ulkoministeriön Taloustutkimuksen teettämään kyselyyn vastanneista.

politiikka
Vesikaivo Sudanissa, lapsia.
Radek Pietruszka / EPA

Suurin osa suomalaisista suhtautuu kehitysyhteistyöhön myönteisesti. Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 87 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa erittäin tai melko tärkeänä.

Kehitysapua tärkeänä pitävien määrä on kasvanut selvästi viimevuotisesta, jopa 12 prosenttiyksikköä. Nuorista jopa 95 prosenttia suhtautuu myönteisesti kehitysavun antamiseen.

Kehitysyhteistyöstä erityisen tärkeänä suomalaiset pitävät humanitaarista apua, jota pitää erittäin tai melko tärkeänä 90 prosenttia suomalaisista. Humanitaarisella avulla tarkoitetaan avustustoimintaa, jonka tavoitteena on lievittää esimerkiksi katastrofien seurauksia. Kehitysyhteystyö itsessään on julkisista varoista annettavaa tukea kehitysmaille.

Joka neljäs leikkaisi määrärahoja – valtaosa ei koskisi rahoihin

Vaikka suurin osa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, joka neljäs olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyön määrärahoja. Viime vuonna varojen leikkaamista halusi vain 16 prosenttia suomalaisista. Vastaavasti 61 prosenttia kyselyyn vastanneista pitäisi määrärahat ennallaan ja 11 prosenttia jopa lisäisi niitä.

Kehitysyhteistyörahojen ennallaan pitävien määrä on kasvanut viime vuodesta neljä prosenttiyksikköä. Lisäämistä haluavien määrä taas on vähentynyt kolme prosenttiyksikköä.

Luottamus Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen on vahvistunut. Kolme neljästä pitää sitä tehokkaana, kun taas edellisvuonna sitä mieltä oli vain kaksi kolmesta. Erityisen merkittävänä pidetään Suomen vuosina 2011–2015 antamaa tukea vesi- ja käymäläolojen parantamiseksi yli kahdelle miljoonalle ihmiselle.

Enemmistö uskoo kehitysavulla olevan vaikutusta

Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, vaikkei se yksin riitäkään. Suomalaisista 39 prosenttia olisi valmis muuttamaan kehitysyhteistyön valtaosin kansalaisille vapaaehtoiseksi.

Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana 992 yli 15-vuotiasta suomalaista. Kysely toteutetaan vuosittain. Ulkoministeriö on selvittänyt kansalaisten näkemyksiä kehitysyhteistyöstä säännöllisesti yli 10 vuoden ajan.

Hallitusohjelman mukaan Suomi leikkaa kehitysyhteistyörahoja 300 miljoonalla eurolla vuosittain ensi vuodesta alkaen.

Tarkennettu 3.7.2015 kello 9.50: Kehitysapurahojen leikkauksia haluavien ja varojen ennallaan pitämistä haluavien määriä koskevaa kohtaa.