Kerrostalosaunan suosio romahtanut – "meneillään on saunarenessanssi"

Vielä 90-luvulla pieni huoneistosauna rakennettiin lähes jokaiseen kämppään. Nyt Suomen suuret rakennuttajat rakentavat niitä joka toiseen uusista asunnoista, tai sitäkin vähemmän. Syynä ovat kallistuneet asumiskustannukset, sekä saunomistapojen muutos.

Kotimaa
Saunavasta pysyy koossa oksasta tehdyllä "pannalla".
Jenny Huttunen / Yle

Yle kysyi Suomen suurilta rakennuttajilta kuinka suureen osaan kerrostaloasunnosta sauna tänä päivänä rakennetaan. Vastauksen voisi karkeasti tiivistää näin: joka toiseen.

SATO, NCC ja SRV ilmoittivat rakentavansa huoneistosaunoja hieman alle tai yli 50 prosenttiin uusista kämpistä. VVO ilmoitti rakentavansa saunoja enää 13 prosenttiin uusista asunnoista.

Neljällä yhtiöllä oli vuonna 2014 rakenteilla yhteensä noin 6000 asuntoa. Niiden osuus maan asuntotuotannosta on merkittävä sillä yhteensä Suomessa aloitettiin vuonna 2014 noin 24 000 asunnon rakentaminen.

Pienemmistä rakennuttajista LAKEA ilmoitti saunojen tulevan vielä 80 prosenttiin uusista asunnoista, mutta että sekin osuus on "laskemaan päin". KAS Vuokra-asunnot ilmoitti, ettei saunoja tule yhteenkään uudiskohteista.

80-luvulla alkanut trendi taittumassa

80-luvulla kiireisen kaupunkilaisen oli trendikästä rentoutua oman kerrostalosaunansa lämmössä. Kerrostalorakentaminen lähti vauhtiin 90-luvulla ja samalla huoneistosaunabuumi yltyi.

Vielä 90-luvulla ja 2000-luvun alussa sauna saatettiin rakentaa lähes jokaiseen huoneistoon.

– Suurin piirtein. Toki silloinkin on ollut vaihtoehtoja esimerkiksi saunan ja vaatehuoneen välillä mutta kyllä saunoja tehtiin silloin paljon enemmän kuin tänä päivänä, sanoo SRV:n myyntijohtaja Marja Kuosma.

Parissa vuosikymmenessä on siis tapahtunut merkittävä pudotus.

Esimerkiksi SATO teki vuoteen 2009 saakka saunan noin 85 prosenttiin asunnoista, kun nyt luku on 45 prosenttia. NCC:llä osuuden arvioidaan olleen 80 prosentissa nykyisen reilun 50 prosentin sijaan.

VVO: sauna valtaosalle asukkaista täysin merkityksetön

Rakentamista vähentämällä rakennuttajat vastaavat asukkaiden kysyntään. Pieni huoneistosauna ei yksinkertaisesti ole enää niin haluttu kuin ennen.

Säännöllisesti laajoja asukaskyselyitä toteuttavan VVO:n mukaan huoneistosauna on täysin tai melko merkityksetön asunnonvalinnan kriteeri jopa 70 prosentille uusista asukkaista. Huoneistosaunoja halutaan vähiten pääkaupunkiseudulla, jossa neliöt ovat kalliita. Oma sauna on myös sitä tärkeämpi mitä vanhemmalta kysytään.

Muiden rakennuttajien teettämät kyselyt ja kommentit tukevat VVO:n tulosta. Ennen ostaja saattoi haluta saunallisen asunnon vaikkei itse sitä käyttänytkään. Saunan puuttumisen pelättiin vähentävän jälleenmyyntiarvoa. Nyt asia on toisin päin.

– Sehän voi olla joillekin jopa niin, että sauna koetaan turhaksi elementiksi a sitten sitä ruvetaan muuttamaan esimerkiksi vaatehuoneeksi tai muuksi säilytystilaksi, sanoo SRV:n myyntijohtaja Marja Kuosma.

Kuosman mukaan nyt kovaa huutoa on asunnon muokkautuvuus. Jos sauna rakennetaan, sen on myös oltava helposti purettavissa.

Nähtäväksi jää, alkaako saunojen kokonaismäärä lopulta jopa vähentyä huoneistosaunojen suosion hiipumisen myötä. Nyt niin ei ole – Tilastokeskuksen mukaan huoneistosaunoja oli Suomessa viime vuonna noin 1,6 miljoonaa, mikä on jälleen tuhansien kasvu edellisvuoteen.

"Meneillään on saunarenessanssi"

Samalla kun huoneistosaunat menettävät hohtoaan, yleiset korttelisaunat nousevat.

Esimerkiksi Helsinkiin nousee tulevina vuosina muutamakin uusi julkinen sauna. Yksi niistä tulee Jätkäsaaren entiselle satama-alueelle, jota ollaan parhaillaan muuttamassa 18 000 asukkaan asuinalueeksi. Korttelisaunalle luulisi olevan kysyntää, sillä sen naapuriinkin nousee SRV:n rakennuttama kerrostalo jonka 55 asunnosta vain 14:ssä on sauna.

– Eletään saunomisen renessanssin aikaa. Yleiset saunat ovat tulevaisuuden juttu. Helsinkiin mahtuu näkemykseni mukaan helposti kymmenen tusinankin verran erilaisia yleisiä saunoja, sanoo Jätkäsaaren tuleva saunayrittäjä Kimmo Helistö, joka on yhdeksän vuoden ajan pyörittänyt Sauna Arlaa Helsingin Kalliossa.

Helistö näkee merkittävänä syynä saunarenessanssiin kaupungin kallistuvat neliöt, mutta yleisten saunojen lisääntyminen kertoo myös muusta. Ne ovat merkkejä aiempaa yhteisöllisemmästä kaupunkielämästä.

– Tapa elää kaupungissa on erilainen. Oman asunnon ei enää tarvitse olla kauhean iso jos alueella on muita palveluita vapaa-ajan viettoon. Ei tarvitse aina mennä korttelikapakkaan, kirjastoon, galleriaan tai puistoon. Voi tulla myös saunomaan, Helistö pohtii.

1940-luvulla pelkästään Helsingissä oli yli sata yleistä korttelisaunaa. Tuolloin lukumäärää ei selittänyt yhdessä saunomisen autuus vaan se, ettei työväellä ollut omia kylpyhuoneita.

– Nykyisin saunaan ei mennä peseytymään, vaan viettämään aikaa ja viihtymään. Äärellä pitää olla jonkinlaista ravintolapalvelua, olutoikeuksia. Sauna pitää päivittää tähän päivään ja sitä olisi tässä tarkoitus harjoitella, Helistö sanoo ja silmäilee Jätkäsaaren rakennustyömaata.