Pääekonomisti vaihtoi pankkimaailman sienibisnekseen – "Tämä on paljon kovempaa"

Kun ekonomisti vaihtaa pankkialan sieniin, sen voisi kuvitella olevan downshiftaamista. Martti Nybergin tapauksessa kyse on kuitenkin jostain muusta.

Kotimaa
Herkkutatti ihmisen kädessä.
Paavo Häikiö / Yle

Linnut laulavat, tuuli humisee ympärillä kohoavissa männyissä. Nordean pääekonomistin tehtävästä pari vuotta sitten yrittäjäksi siirtynyt Martti Nyberg katselee tyytyväisenä herkkutattiyrityksensä puitteita Kaavilla, Pohjois-Savossa.

Voisi kuvitella, että tämä on tarina oravanpyörästä hyppäävästä rahamiehestä, joka suuntaa nyt takaisin luontoon. Mutta ei – Nyberg tekee sen nopeasti selväksi: kalenteri on yhtä täynnä kuin ennenkin.

– Oma yritystoiminta on monella tavalla paljon kovempaa kuin elämä ekonomistimaailmassa. Ei työnarkomania mihinkään lähde, hän nauraa.

Helsinkiläismies kuvaa edellistä tehtäväänsä pikemminkin kruunuksi ekonomistin uralla. Nybergillä oli ollut yrityksiä päätoimensa ohella aiemminkin, mutta lopulta hän päätti ryhtyä kokopäiväisesti itsensä työllistäjäksi.

Kapasiteetin pitää olla iso, koska esimerkiksi viime vuonna kaikki herkkutatit tulivat kahdessa viikossa.

Martti Nyberg

Ajatus sienibisneksestä oli muhinut Nybergin mielessä jo 2000-luvun puolivälistä, mutta vielä yrittäjäksi jättäytyessäänkään hänelle ei ollut täysin selvää, mitä aikoo tehdä elääkseen. Vasta nyt hän on jättänyt muut työt sivuun ja keskittyy täysillä sieniin.

– Viime vuonna testasimme sienten hankintaa, kuivaamista ja rahoituskuvioiden luomista Kaavilla. Huomasimme, että on ihan realismia investoida isosti tähän.

Kun Nyberg vertaa sienibisnestä aiempiin töihinsä ekonomistina ja mainostoimiston yrittäjänä, hän pitää mielenkiintoisena varsinkin sitä, että nyt hänellä on tilaisuus myydä jotain konkreettista.

"Armoitetuimpia sienimiehiä, mitä Suomesta löytyy"

Liikeideana oli kerätä Suomen metsistä herkkutatteja, kuivata ne isoilla kuivureilla ja myydä ne eteenpäin Suomeen ja Eurooppaan. Kaavi valikoitui paikaksi, koska Nyberg tiesi, että sieltä löytyy aloittavalle sieniyritykselle sekä tukea kunnalta että osaavia poimijoita.

– Toivasen Hannu ja Hallikaisen Martti ovat armoitetuimpia sienimiehiä, mitä Suomesta löytyy. Se on yksi syy, miksi tänne on tultu. Toisaalta kunta ja kunnanjohtaja ovat erittäin yrittäjämyönteisiä, Nyberg kiittelee.

Kaavin teollisuusalueella sijaitsevaan halliin on hankittu kymmenen Lemillä valmistettua jättiorakaskuivuria. Kun herkkutatit on saatu sisään, ne viipaloidaan viiden millimetrin paksuisiksi, kuivataan noin kymmenen tunnin ajan, purkitetaan ja viedään eteenpäin Kaavin ja Helsingin varastoihin. Vuorokaudessa tehdas pystyy käsittelemään noin 500 kiloa sieniä.

Ei työnarkomania mihinkään lähde.

Martti Nyberg

– Kapasiteetin pitää olla iso, koska esimerkiksi viime vuonna kaikki herkkutatit tulivat kahdessa viikossa.

Puoli vuotta poimintaa, puoli vuotta markkinointia

Nimeksi Nyberg valitsi Kaavi Porcinin, koska hänellä on suunnitelmana saada herkkutatteja viedyksi ulkomaille. Neuvottelut viennin aloittamiseksi Belgiaan ovat jo käynnissä. Suomessa hän on jo saanut sopimuksen sienten toimittamisesta Stockmannille.

Nybergin vuosi jakautuu siten, että puoli vuotta kuluu sienten keräämisessä ja kuivaamisessa. Hektisin aika on heinä–lokakuussa, kun kantarellit, herkkutatit, mustat torvisienet ja lopuksi suppilovahverot nousevat.

Loppuvuosi onkin sitten markkinoinnin aikaa. Yrittäjän mukaan kuivatuissa sienissä on se kiitollinen piirre, että ne säilyvät vuosia, jolloin markkinointiakin voidaan jaottaa useammalle vuodelle.

– Verkosto on luotava tyhjästä, mutta se on sama kaikessa uudessa bisneksessä.