Neljäsosa Suomen linnuista on uhanalaisia – 11 lajia vaarassa hävitä kokonaan

Ilmastonmuutos, rakentaminen, tehomaatalous, vesistöjen rehevöityminen, ravinnon puute, metsästys ja jopa suoranainen lintuviha uhkaavat siivekkäitä ympäri maailman. Suomen linnuista 60 lajia on uhanalaisia.

luonto
Kiljuhanhihavaintoja tänä keväänä Oulun seudulla.
Tapio Kostet / WWF Suomi

Soiden linnut, rehevien järvien linnut ja arktiset lintulajit kärvistelevät mittavien muutosten kourissa. Noin neljäsosa Suomen linnuista on uhanalaisia.

Birdlife Suomen suojeluasiantuntijan Tero Toivasen mukaan uhanalaisten lintujen listaa pidentää se, että uhanalaiseksi katsotaan myös lajit, jotka ovat toistaiseksi runsaslukuisia, mutta joiden kantojen koko on taantunut lyhyessä ajassa voimakkaasti.

Monen kotoisen lintulajin elämänlanka ohenee vauhdilla.

11 lajia on katoamassa kokonaan

Äärimmäisen uhanalaisia lintulajeja on Suomessa 11. Esimerkiksi Lapissa tavattava kiljuhanhi on käytännössä lähes kadonnut Suomesta, kertoo Birdlifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

– Valtaosa linnuista pesii Norjan puolella. Suomen Lapissa pesintää ei ole varmistettu vähään aikaan.

Toinen käytännössä jo kokonaan kadonnut laji on kultasirkku. Kanta alkoi taantua jo 90-luvulla.

– Aikanaan niitä pesi Oulun seudulla ja Pohjois-Karjalassa muutama sata paria. Viimeiset pesimähavainnot ovat tämän vuosituhannen alusta. Koko lajia ei ole havaittu Suomessa useaan vuoteen.

Molemmat lajit ovat äärimmäisen uhanalaisia koko Euroopassa.

Moni tipu päätyy pataan

Sekä kiljuhanhen että kultasirkun kohtaloksi on koitunut metsästys.

Kultasirkku.
Kultasirkku on käytännössä hävinnyt Suomesta.Petri Kuhno

– Kiljuhanhea metsästetään muuttoreitin varrella Venäjän ja Kazakstanin suunnalla. Kultasirkunkin ongelmat löytyvät talvehtimisalueelta. Erityisesti Kiinasta, missä lajia käytetään hyvin paljon ravinnoksi.

Kultasirkku kärsii myös elinympäristön tuhoutumisesta: esimerkiksi rakentamisesta ja maatalouden muuttumisesta.

– Elinympäristön tuhoutuminen on monen lajin kohdalla jopa tärkeämpi syy vaikeuksiin kuin suora metsästys, sanoo Toivanen.

Muuttolintujen kohdalla kansainvälinen suojelutyö on avainasemassa, kun lintujen kantoja halutaan elvyttää. Toivasen mukaan suojelua parannetaan monissa maissa ensisijaisesti valistuksella.

– Afrikassa ja Aasiassa luonnonsuojelu on lapsenkengissä Suomeen verrattuna. Yhteistyö paikallisten kanssa on kaikkein tärkeintä, mutta myös rahallista tukea ja paikallisten järjestöjen tukemista tarvitaan.

Rehevöityminen ajaa järvilinnut ahtaalle

Myös Suomessa monet lajit kärsivät elinympäristöjen muutoksesta. Esimerkiksi suolinnut ja rehevien järvien linnut ovat ahtaalla.

Järvilintuja uhkaavat vesistöjen happikato, rehevöityminen, ravinnosta kilpailevat särkikalat ja tätä kautta ravinnon puute.

– Rehevät lintujärvet ovat vaikeuksissa. Monet suojelualueet ovat heikentyneet tämän vuoksi ja monet järvet olisivat kiireellisen hoidon tarpeessa. Pitkällä tähtäimellä ravinnekuormitus pitäisi saada kuntoon.

Toivanen luettelee lajeja, joita ei enää Suomessa nähdä, jos järvien tila ei kohene.

Lintuja vedessä.
Pertti Aarnio

– Punasotka, heinätavi, mustakurkku-uikku. Ne tulevat todella voimakkaasti vähenemään.

Myös suolinnut ovat vaikeksissa. Syynä on Toivasen mukaan vuosikymmeniä jatkunut elinympäristöjen tuhoaminen.

– Etelä-Suomesta moni suolaji on kadonnut sen takia, että elinympäristöä ei enää kerta kaikkiaan ole. Suolintuihin vaikuttaa myös ilmastonmuutos. On selvää näyttöä, että monet lajit vetäytyvät pohjoista kohti.

Ilmastonmuutos uhkaa arktisia lajeja

Ilmastonmuutos vaikeuttaa varsinkin arktisten lintujen elämää sekä suoraan että välillisesti.

Ilmaston lämpeneminen ajaa eteläisiä lajeja pohjoisemmas, jolloin pohjoiset lajit joutuvat kilpailemaan tilasta ja ravinnosta niiden kanssa.

– Ne syrjäyttävät kylmemmän ilmaston lajit. Pohjoiset lajit eivät pärjää kilpailussa, Toivanen sanoo

Toivasen mukaan esimerkiksi eteläiset lajit, kuten mustarastas ja sinitiainen, sen sijaan runsastuvat ilmaston lämmetessä.

– Osin myös talviruokinnalla on tekemistä asian kanssa.

Ihminen ei siedä kilpailua

Ihmiset voivat myös suoranaisesti vainota jotain haitalliseksi kokemaansa lajia. Esimerkiksi merikotka saatiin lähes häviämään Itämereltä vainon vuoksi. Tosin ympäristömyrkyt heikensivät merikotkan selviytymismahdollisuuksia vielä enemmän, sanoo Toivanen. Vainosta ovat kärsineet myös maakotka ja huuhkaja.

Tällä hetkellä lintuvihaa kohdistuu voimakkaasti esimerkiksi merimetsoon. Toivasen mukaan lintuja vainotaan, jos niiden koetaan kilpailevan ihmisen kanssa.

Merimetso lentää Lupinlahdella Haminassa.
Raine Martikainen / Yle

– Petolintujen vainokin perustui siihen, että ne koettiin ihmisen kilpailijaksi eikä kilpailijoita haluta omalle reviirille. Joitakin lintujen käyttäytyminen ärsyttää, häiritsee ja jopa pelottaa, mutta tällaisia asioita ei voi käyttää perusteena tappamiselle tai vähentämiselle, Toivanen sanoo.

Pienet teot auttavat isosti

Suojeluasiantuntijan mukaan linnut voivat Suomessa kuitenkin kohtalaisen hyvin.

– Linnustomme ei ole kriisissä, mutta tiettyjen elinympäristöjen linnuilla menee selkeästi huonosti, sanoo Tero Toivanen.

Toivasen mukaan jo hyvin pienillä teoilla voi parantaa lintujen selviytymismahdollisuuksia. Esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa pitäisi kiinnittää huomiota ympäristön monimuotoisuuteen.

Merikotka Heinola vapautus
Juha-Petri Koponen / Yle

– Jätetään pieniä pensasryhmiä, ylläpidetään avo-ojia tai kesantopeltoja. Niillä on hirvittävän suuri merkitys linnuston monimuotoisuudelle.

Myös suojelulla on saatu varsinkin suuria petolintulajeja elpymään. Esimerkiksi merikotkan ja muuttohaukan kannat ovat hyvällä tolalla.

– Myös valkoselkätikka on suojelun takia runsastunut jonkin verran ja sen uhanalaisuusluokkaa on voitu alentaa.

Yle Turku tarjoaa mahdollisuuden kysyä linnuista asiantuntijalta. Järjestämme suoran verkkokeskustelun osoitteessa yle.fi/turku tiistaina 7. heinäkuuta kello 9 alkaen.