Koe uusi yle.fi

Museot jakautuvat kahteen kastiin – mitä virkaa on rukinlapoja esittelevillä paikallismuseoilla?

Suomessa on noin 350 ammatillisesti hoidettua museota. Kesäisin museoiden määrä kuitenkin triplaantuu, kun pienet paikallismuseot avaavat ovensa. Nämä yhdistysten ja keräilijöiden ylläpitämät museot keräävät miljoona kävijää kesässä.

Kotimaa
Museonhoitaja Raija Tantun kädessä on Hirvensalmen kunnan ensimmäinen puhelin. Palaneesta kirkosta pelastettu kustavilainen tuoli lienee museon arvokkain esine.
Museonhoitaja Raija Tantun kädessä on Hirvensalmen kunnan ensimmäinen puhelin. Palaneesta kirkosta pelastettu kustavilainen tuoli lienee Hirvensalmen kotiseutumuseon arvokkain esine.Maria Bonnor / Yle

Suuri on kaunista museomaailmassakin. Kävijätilastojen perusteella Suomen ylivoimainen ykkösmuseo on Ateneumin taidemuseo Helsingissä, ja sen perässä tulee nykytaiteenmuseo Kiasma. Kesäisin suosittuja ovat myös vanhat linnat Turussa, Hämeenlinnassa ja Savonlinnassa. Nykyaikaiset museokeskukset, kuten Tampereen Vapriikki ja Espoon WeeGee-talo, menestyvät hyvin nekin.

Näissä ammatillisesti hoidetuissa museoissa vierailee vuosittain noin 5,5 miljoonaa kävijää. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä arvioi, että yli puolet vierailuista tapahtuu kesäaikaan, kun ihmiset viettävät lomiaan. Siksi museot yleensä avaavatkin vuoden päänäyttelynsä touko-kesäkuussa.

Vuoden ympäri aukiolevien "virallisten" museoiden lisäksi kävijöitä vetävät myös pienet paikallismuseot. Vapaaehtoiset pitävät niitä auki kesäaikaan, ja museossa vierailee harvakseltaan ohiajavia lomalaisia ja paikkakuntien kesäasukkaita. Pienistä puroista kertyy suuri virta, sillä yhteensä paikallismuseot keräävät miljoona kävijää kesässä.

Jokainen kokoelma tallentaa tärkeitä muistoja yhteisön historiasta

Vaikka onhan niitä museoitakin. Vuonna 2012 arvioitiin, että yhdistysten ja keräilijöiden ylläpitämiä museoita on Suomessa 700-800.

– Niiden määrää ei tarkalleen pystytä sanomaan millään, koska niitä voi olla avoinna vain yhden kesän ajan. Joku laittaa kokoelmansa esille ja nimeää sen museoksi, Levä kertoo.

Kotitalousesineistöä Hirvensalmen kotiseutumuseossa. Vuonna 1778 valmistettu juustomuotti on museon vanhin esine.
Kotitalousesineistöä Hirvensalmen kotiseutumuseossa. Maria Bonnor / Yle

Suomessa onkin merkittävä määrä museoiksi julistettuja vanhoja pihapiirejä ja työvälinekokoelmia, jotka kertovat 1800-1900-lukujen maataloushistoriasta. Mutta mitä merkitystä näillä kohteilla on? Eivätkö ne kaikki kerro pääpiirteissään saman tarinan sadan vuoden takaisesta elämänmenosta?

– Museolla on aina suuri merkitys museota ylläpitävälle yhteisölle tai keräilijälle. Kokoelmat tallentavat tärkeitä asioita ja muistoja yhteisön historiasta, joka niitä haluaa laittaa talteen ja esille. Paikallismuseoiden ja ammatillisesti hoidettujen museoiden tehtävä omalle yhteisölleen on sama, Levä sanoo.

– Ammattimaisesti hoidettu museo vain hoitaa tehtävää laajemmalle yhteisölle, kaupungille, maakunnalle tai valtakunnalliset museot koko Suomen mittapuussa.

Hirvensalmen kotiseutumuseota hoidetaan rakkaudella

Yksi esimerkki paikallismuseoista on Hirvensalmen kotiseutumuseo Etelä-Savossa. Nykyisin museo sijaitsee vanhan koulun yläkerrassa, jonka kolmeen opettajanhuoneeseen on koottu näytteille muun muassa vanhoja kotitalousastioita, työkaluja, kirjoja ja vaatteita.

Vanhin esine on vuonna 1778 veistetty juustomuotti, arvokkain kenties kirkon tulipalosta pelastettu sakariston tuoli.

– Siinä on kustavilaisen ajan munasauvakoristelu ja väri siniharmaa, jota siihen aikaan oli tapana käyttää. Sitä kävi maakuntamuseon tutkijakin katsomassa jo parikymmentä vuotta sitten ja olen itsekin nähnyt antiikkikirjoissa vastaavan tuolin, kertoo museota lähes kolmenkymmenen vuoden ajan hoitanut Raija Tanttu.

Hän on huomannut, että vanhat esineet saavat monen kävijän muistojen valtaan.

– Ahaa-elämys on monella, että tollanen just oli meillä lapsena kotona. Missähän se on ja voivoi , kun niitä ei ole voinut säilyttää. Tavoitteeni on se, että ihmisillä herää täällä ne vanhat ihanat muistot ja he menevät vaikka autioon vanhaan kotitaloonsa ja kaivavat esiin näitä vanhoja esineitä, sanoo Tanttu.

Hevosen suokengät
Suokenkien avulla hevonen pystyi kulkemaan myös soisilla alueilla.Maria Bonnor / Yle

Museo sai alkunsa, kun Hirvensalmi-seura järjesti kunnan 300-vuotisjuhlia vuonna 1956. Juhlia varten haluttiin koota myös näyttely paikkakunnan historiasta, ja esineistöä lainattiin ja kerättiin lahjoituksina. Aluksi museo toimi pappilan navetassa ja kävijöitä oli 800 vuodessa.

Viime kesänä vieraskirjaan tuli alle 300 nimeä. Museot ovet kerran viikossa avaava Tanttu arvelee, että suurin osa kävijöistä on kesäasukkaita, jotka haluavat käydä vaihtamassa kuulumisia museonhoitajan kanssa.

Kävijämäärien nostamiseksi hän on kuitenkin jo parinkymmenen vuoden ajan järjestänyt vaihtuvia näyttelyitä. Esillä on ollut muun muassa vanhoja nukkeja, pyyheliinapeittoja ja pannumyssyjä. Tanttu toivoo, että kotiseutumuseo olisi paikkakuntalaisille jatkossakin side menneisyyteen.

– Ettei nyt ainakaan roviolle joutuisi museotavarat, vaan niitä säilytettäisiin myös tulevaisuudessa yleisölle nähtävinä. Tuossa just luin maakuntamuseon kävijän kertomusta, jossa oli punaisella kirjoitettu, että mikä on maakuntamuseon kohtalo sen jälkeen, kun Raija Tanttu ei sitä enää hoida.

Tämä onkin hyvä kysymys. Vuonna 2014 Tanttu sai Museoliiton 50-vuotisjuhlamitalin tunnustuksena museoalalla tekemästään pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä. Kun hän luopuu museon hoitamisesta, saattaa kokoelma siirtyä Hirvensalmen kunnalle.

Vanhoja alushameita ja -housuja
Vanhoja alushameita ja -housuja Hirvensalmen kotiseutumuseossa.Maria Bonnor / Yle