Ilkka Herlin rakentaa linnastaan Itämeren mallitilaa

Elävä Itämeri -säätiön perustaja ja Cargotec-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin nauttii kesästä Kvidjan kartanollaan Paraisilla. Hän on tekemässä 800 hehtaarin tilasta Itämeren mallitilaa. Tavoitteena on sekä ravinne- että energiaomavaraisuus.

Kotimaa
Ilkka Herlin.
Hia Sjöblom

Ilkka Herlinin omistama Kvidja on Suomen vanhin kartanolinna. Sen rakennustyöt aloitettiin 1400-luvun puolivälissä.

– Kustaa Vaasa yöpyi täällä parikin kertaa ja perimätiedon mukaan söi täällä muun muassa rapuja. Hän myös kirjoitti täällä ollessaan pojalleen Erikille kirjeen, jossa hän pyysi tätä pitämään vastaisuudessa aateliston kurissa, jotteivät nämä rakentaisi lisää Kvidjan kaltaisia hyödyttömiä kivilinnoja, Herlin naurahtaa.

Lihantuotannon lanta tulisi käsitellä tehokkaammin

Kvidjan linnaa ympäröi kukkiva kuminapelto. Pelloilla kasvaa kauraa ja härkäpapuja. Ilkka Herlin aikoo jatkaa ainakin kauran ja härkäpavun viljelyä, mutta 160 hehtaarin viljelyssä pidetään tarkkaa huolta siitä, ettei ravinteita tältä tilalta hukkaannu mereen, vaan päinvastoin: merestä palautetaan ravinteita pelloille. Rannat tukkiva ruovikko on hyvää typpi- ja fosforilannoitetta ja se myös kuohkeuttaa maata.

Kaikkialla, missä on vesistöongelmia yhtenä keskeisenä syynä on se, ettei lihantuotannon lantaa käsitellä mahdollisimman tehokkaasti.

Ilkka Herlin

Herlin muistuttaa että kahden prosentin humuslisä parantaa pellon veden ja siten myös ravinteiden pidätyskykyä peräti 50 prosenttia. Kvidjaan otetaan hevosia nautoja ja lampaita. Niidenkin tuotoksia tarvitaan pelloilla.

– Kaikkialla, missä on vesistöongelmia, yhtenä keskeisenä syynä on se, ettei lihantuotannon lantaa käsitellä mahdollisimman tehokkaasti. Sen ei pitäisi joutua päästöksi, vaan se pitäisi käyttää lannoitteena, Herlin sanoo.

Herlinin mukaan typpi ja fosfori saadaan eroteltua melko yksinkertaisella keinolla.

– Siihen on teknologia olemassa. On vain tahdosta enemmän kiinni, että näin tehtäisiin.

Vanhat keinot käyttöön ja myös rahaa säästyy

Herlin sanoo, että maaperän humuspitoisuus ja orgaanisen aineen pitoisuus tulisi kasvattaa ennalleen. Ongelma on maailmanlaajuinen.

Maaperään pitäisi lisätä ne ravinteet, joista siellä on pulaa ja joiden avulla saadaan maan rakenne ennalleen.

Ilkka Herlin

– Maaperään pitäisi lisätä ne ravinteet, joista siellä on pulaa ja joiden avulla saadaan maan rakenne ennalleen. Silloin maa tuottaa parhaan mahdollisen sadon ja toisaalta pidättää veden niin, ettei vesi vie mennessään ravinteita vesistöihin eikä aiheuta eroosiota. Se on hyvää maataloutta.

Herlinin mielestä edellä mainitut keinot tulisi ottaa uudestaan käyttöön.

– Ne täydentäisivät nykyistä keinolannotteisiin perustuvaa ja voimaperäistä maataloutta.

Herlinin mukaan toimilla voisi myös säästää selvää rahaa.

Jos keinolannotteista luovuttaisiin ja ryhdyttäisiin käyttämään vain kierrätyslannoitteita, niin hyöty olisi satoja miljoonia pelkästään kauppataseessa.

Ilkka Herlin

– Ehdottomasti. Jos keinolannotteista luovuttaisiin ja ryhdyttäisiin käyttämään vain kierrätyslannoitteita, niin hyöty olisi satoja miljoonia pelkästään kauppataseessa.

Herlin muistuttaa, että typpilannoitteita tuodaan Suomeen melkeinpä pelkästään Venäjältä. Koko Eurooppa on hyvin riippuvainen typen ja fosforin tuonnista.

– Sen harva tietää. On Itämeren onni, että ravinteiden kierrätys on saanut uuden sävyn myös EU:n keskeisillä päätöspaikoilla. Ei arvokkaita ravinteita saa päästää jätteiksi, vaan ne pitää käyttää uudelleen.

Suomesta löytyy tietotaitoa

Herlin sanoo, että Suomi on kierrätyksen edelläkävijämaita.

– Meillä on todella paljon innovaattoreita ja hyviä keksintöjä tällä alalla. Nykyisessä taloustilanteessa meidän on kuitenkin vaikea päästä vauhtiin niiden kanssa, hän harmittelee.

Herlin toivookin, että asiaan ryhdyttäisiin satsaamaan kunnolla.

– Ne (hyvät keksinnöt) pitäisi testata kaikki kunnolla ja parhaat tulisi ottaa käyttöön. Niistä saataisiin kaivattuja tulevaisuuden vientituotteitakin. Ja pitää muistaa, ettei tämä ole vain Itämeren ongelma, vaan maailmanlaajuinen ongelma. Olen täysin vakuuttunut, että tässä olisi Suomen tilaisuus saada talouttakin nousuun.