1. yle.fi
  2. Uutiset

Valokuitu olisi maksanut maatilalle 175 000 euroa – Teiskolaiset päättivät rakentaa laajakaistan itse

Isot teleoperaattorit eivät ole kiinnostuneita maaseudun nettiyhteyksistä, sillä bisnes tehdään kerrostaloissa ja 4g-verkoissa. Monet etätyöntekijät joutuvat tulemaan kaupunkiin päästäkseen kiinni nopeaan verkkoon.

internet
Timo Puuska Tampereen Teisko
Yle / Marko Melto

Tampereen Teiskoon haluttiin rakentaa nopea nettiyhteys valokuidun avulla.

– Kysyimme jokaiselta operaattorilta mahdollisuuksia rakentaa kuitu. Elisa oli ainoa valokuidun tarjoaja. Kuitu olisi maksanut maatilalle 175 000 euroa, eli enemmän kuin talo maksaa, sanoo paikallinen yrittäjä Timo Puuska.

Kustannuksia olisi tullut myös valokuidun ylläpidosta. Sadan megan netin ylläpito olisi maksanut noin 400-450 euroa kuukaudessa.

Teiskolaiset keksivät, että he voivat rakentaa oman kuituverkon EU-tuella. He ottivat yhteyttä Pirkanmaan liittoon ja liikenne-ja viestintäministeriöön.

– Voimme saada ELY-keskukselta EU:n kautta tulevaa tukea 70 prosenttia, jos rakennamme verkon itse, Puuska sanoo.

Netti takkuaa maaseudulla

Kuituverkon rakentaminen maaseudulle ei kiinnosta isoja operaattoreita. Monessa paikassa asukkaat ovat jääneet huonosti toimivan mokkulan varaan. Yhteysongelmia on maatiloilla, yrityksissä ja kouluissa. Pankkiasioiden hoitamisessa on ongelmia.

Ratkaisuja etsitään nyt osuuskunnista ja uusista kumppanuuksista.

Tampereen Teiskossa nopeasta tiedonsiirrosta ei ole vielä puhettakaan.

– Puhelimet eivät toimi talojen sisällä. Nettiyhteydet pyörivät yhden tai kahden megan paikkeilla. Alueella on paljon etätyöntekijöitä, jotka joutuvat matkustamaan Tampereen keskustaan saadakseen kunnon nettiyhteyden, Timo Puuska sanoo.

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen piti tuoda valokuitu kyliin tämän vuoden loppuun mennessä, mutta ongelmia on yhä ympäri Pirkanmaata.

TeliaSoneran johtajan Eila Rummukaisen mukaan valokuitu puuttuu noin miljoonalta kotitaloudelta. Niiden kuiduttaminen maksaisi 6–9 miljardia euroa. Rummukaisen mukaan kuituverkkojen rakentaminen maaseudulle ei ole kannattavaa isoille teleoperaattoreille. Niiden lliiketoiminta keskittyy kerrostaloihin ja 4g-verkkoihin.

Maaseudulle ja omakotialueille voitaisiin hänen mukaansa kuitenkin tuoda nopea laajakaista yhteistyön ja asiantuntija-avun kautta.

– Pieni kyläyhteisö voisi itse rakentaa kuidun, jolloin tyypillisesti useampi ihminen innostuu liittymään mukaan, Rummukainen sanoo.

Kuitu ja sähköjohto samaan kaivantoon

Isojen operaattoreiden sijaan verkkoja rakentavat nyt muun muassa osuuskunnat ja kuntien yhtiöt. Esimerkiksi Valkeakoskella energiayhtiö aikoo tuoda kuituputket sähköjohtoremonttien yhteydessä lähivuosina. Noin 5 000–7 000 kiinteistöä voi saada kuidun. Verkostosuunnittelija Olli Oksalan mukaan kuitumahdollisuus tulee saneerattaville ja kaavoitettaville alueille.

Valkeakosken Energa teki vuosi sitten päätöksen rakentaa myös kuituverkkoa.

– On taloudellisesti järkevää kaivaa kaapelit maahan ja panna kuitu sinne samaan aikaan, Oksala sanoo.

Pirkanmaalla uskotaan, että maaseudun elinvoimaisuuden kannalta netillä on merkitystä.

– Maaseudulle ei jää palveluita, jos nopeita tietoverkkoja ei tule, sanoo Pirkanmaan liiton innovaatio-ja tulevaisuusryhmän kehittämispäällikkö Marja-Riitta Mattila-Nurmi.

Pelkän mobiilin verkon varaan jääminen arveluttaa Mattila-Nurmea.

– Myrskyt katkovat puita, ja tukiasemat menevät pimeiksi. Emme voi jättää perusinfran rakentamista harrastelijoiden varaan, vaan tarvitsemme isoja yrityksiä, Mattila-Nurmi toteaa.

Lue seuraavaksi