Kalle Päätalon lapsenlapsi: "Ehkä kirjoitan joku päivä Espoojoki-sarjan"

Kirjailija Kalle Päätalon tyttärentytär Vilja Päätalo haaveilee myös kirjailijan urasta. Hän vitsailee, että 26-osainen Espoojoki-sarja voisi olla hyvä alku. Vilja Päätalo tutustui vaariinsa eri tavalla, kun aloitti massiivisen Iijoki-sarjan lukemisen.

kulttuuri
Vilja Päätalo vierailee vaarinsa Kalle Päätalon kotimaisemissa Kallioniemessä Taivalkosken Jokijärvellä joka kesä.
Vilja Päätalo vierailee vaarinsa Kalle Päätalon kotimaisemissa Kallioniemessä Taivalkosken Jokijärvellä joka kesä,Kati Teirikko / Yle

Vilja Päätalo oli kahdeksanvuotias, kun vaari Kalle Päätalo kuoli. Muistikuvat vaarista ovat hatarat.

– Oikeastaan ainoa muisto on, että kun tein pikkutytön innolla isoja, 50-palaisia palapelejä, niin vaari halusi laittaa aina viimeisen palan paikoilleen. Se harmitti, Vilja Päätalo naurahtaa.

Viime kesänä hän päätti tarttua härkää sarvista ja ryhtyä kahlaamaan lähes 17 000 -sivuista Iijoki-sarjaa läpi. Alku ei ollut helppo ja 600-sivuiset, pikkutarkkaa kuvailua sisältävät kirjat veivät odotettua enemmän aikaa.

– Ne ovat maineensa arvoisia kirjoja, joudun myöntämään sen. Kun suunnilleen huussireissusta kirjoitetaan vähintään 20 sivua, se on jopa vähän absurdia. Minkä takia joku kirjoittaa tällaista tekstiä ja minkä takia joku lukee sitä? Mutta kyllä sitä lukee ja kyllä minäkin luen ihan mielissäni, Vilja Päätalo pohtii vaarinsa kotitalon Kallioniemen pihamaalla Taivalkosken Jokijärvellä.

Mielikuvissa rehellinen ja suorapuheinen mies

22-vuotias Vilja Päätalo on tutustunut kirjojen kautta vaariinsa uudella tavalla:

–Vaari on muuttunut ehkä sellaisesta suomalaisesta kirjailijasankarista enemmän minun vaarikseni, ihmiseksi. Se on ollut kiva juttu, sillä minulla ei ole hänestä kuin yksittäisiä muistikuvia.

Kun suunnilleen huussireissusta kirjoitetaan vähintään 20 sivua, se on jopa vähän absurdia.

Vilja Päätalo

– Minulla on mielikuva, että hän oli rehellinen ja suorapuheinen mies, joka on auttanut monia suomalaisia miehiä antamalla heille keinoja ilmaista itseään, Vilja Päätalo pohtii.

Vilja Päätalo pui vaarinsa teoksia Helsingin Sanomissa ilmestyvässä Päätalolta Päätalolle -blogissaan ja aiemmin Iiijokisarja-blogissaan. Englannin ja journalismin opiskelija haaveilee myös kirjailijan urasta.

– Se on ollut unelmani pikkutytöstä asti. Olen vitsaillut kavereille, että teen sitten sen 26-osaisen Espoojoki-sarjan omasta kotipaikkakunnastani ja kerron omasta elämästäni, Vilja Päätalo hymyilee.

Vaikeatkin kohdat on luettava läpi

Kalle Päätalon omaelämäkerrallista tarinaa lukiessa lapsenlapsen täytyy lukea joskus sellaistakin, mitä ei ehkä haluaisi. Esimerkiksi vaarin nolot naisseikkailut ovat mietityttäneet, mutta tuoneet toisaalta lohtuakin.

On lohdullista huomata, että vaari joka on minulle vanha mies, on ollut joskus nuori ja inhimillinen.

Vilja Päätalo

– Niissä kohdissa en voi ajatella, että tuo on vaarini, joka näin tekee, muuten se menee todella kiusalliseksi. Mutta kyllä nekin kohdat tulee luettua. On lohdullista huomata, että vaari, joka on minulle vanha mies, on ollut joskus nuori ja inhimillinen. Hänkin on tehnyt virheitä näissä asioissa, joten minäkin voin niitä tehdä.

Päätalon lukijasukupolvi on perinteisesti vanhempaa, mutta myös uudet lukijat ovat vastanneet Iijoen kutsuun.

– Ehkä aika on nyt kypsä. On kiva, että nuoremmatkin lukevat. Kirjoista oppii millaista isovanhempien ja isoisovanhempien aika on ollut, kun ei ollut esimerkiksi rahaa ruokaan. Onhan se nykyiseen verrattuna aivan käsittämätön ajatus, Vilja Päätalo pohtii.

Vilja Päätalo pitää lauantaina 4. heinäkuuta puheen Taivalkoskella meneillään olevan Päätaloviikon pääjuhlassa Päätalo-keskuksessa.