Luurankotakki ja hurmahousut huomataan – perinneratsukko kääntää päät

Ylväinä satulassa istuvat rakuunat ja uljaasti askeltavat hevoset tuovat Lappeenrannan kesään tuulahduksen menneestä maailmasta.

ilmiöt
Perinneratsukot Pasi Tiihonen (vas.) ja Rollo sekä Harri Lappalainen ja Hessu Linnoituksen portilla.
Ulla Ylönen/Yle

Uudenmaan Rakuunarykmentin kulta-aikana 1930-luvulla sanottiin, että rakuunat (=ratsain taisteleva sotilas) vievät kylän kauneimmat naiset.

Ei epäilystäkään, kun katsoo perinneratsastaja Fredrik Söderlundin ryhdikästä olemusta. Kiiltäviksi lankatut saappaat, punaiset pussihousut, täydellisesti istuva asetakki, suikka ja hymy kruunaavat kokonaisuuden.

– Tämä on harrastuksista parhain, sanoo Söderlund.

26. kesä menossa

Viimeiset 25 vuotta ovat ratsukot kopsutelleet Lappeenrannan keskustassa joka kesä.

Perinneratsastustoiminnan herätti henkiin Ratsumieskilta ry:n alaosasto Lappeenrannan eskadroona 80-luvun puolessavälissä. Vuodesta 1990 toiminnasta vastasi Ratsuväen Tuki ry ja vuonna 1998 vetovastuun otti Rakuunakilta ry.

Ratsastajilla on reserviläissotilasarvoaan vastaava vanha univormu tai asepuku. Muutamilla ratsastajilla on se kuuluisa vuosimallin -22 luurankotakkikin!

Perinneratsukkoryhmään kuuluu viitisentoista miestä sekä kaksi suomenhevosta. Ratsastajien ikähaitari venyy kolmestakymmenestä lähes 80 vuoteen. Työvuoro miehille napsahtaa muutaman kerran kesässä.

Suomenhevonen ei hötkyile liikenteessä

Nykyiset ratsut Hessu ja Rollo ovat ratsastajien tavoin vanhoja tekijöitä.

– Olemme ratsastaneet lämminverisilläkin, mutta suomenhevoset ovat osoittautuneet luotettavimmiksi, kertoo Söderlund. Kaupungilla ratsukot liikkuvat käyntiä.

Suomenhevosruunat Hessu ja Rollo ovat muuttaneet kotitallistaan heinäkuuksi Rakuunamäelle tilavaan kahden hevosen talliin Enimmän osan ajastaan ne viettävät tarhassa.

Työssä ollessaan hevosilla on hehkuvansininen satulahuopa ja perinteiset rakuunasatulat miekkoineen ja kaurapusseineen.

Tottuneita valokuvamalleja

Kerrallaan liikkeellä on kaksi perinneratsukkoa. Tarkkaan aikataulutettua reittiä ratsukoilla ei ole, mutta takuuvarmasti ne kulkevat kello 12:n ja 15:n välisenä aikana Linnoituksessa, satamassa ja Kasinonpuistossa.

– Pysähdymme ihmisten luo. Meitä kuvataan, hevosia taputellaan ja tietenkin ihmiset kyselevät rakuunoista ja sotilasperinteestä, kertoo Söderlund.

Rakuunoiden jalkauttaminen otti koville

Lappeenrannan ratsuväkiperinteen itsenäisyyden aikaiset juuret johtavat vuoteen 1921, jolloin kaupunkiin perustettiin ratsuväkiprikaati. Uudenmaan Rakuunarykmentti siirrettiin Helsingistä Lappeenrantaan ja Hämeen Ratsurykmentti Hämeenlinnasta Lappeenrantaan.

URR:n viimeinen ratsain rykmenttiä komentanut silloinen eversti Adolf Ehrnrooth sai epäkiitolliseksi tehtäväksi jalkauttaa rykmentin 1.3.1947. Ehrnrooth on kuvaillut viimeistä Valmiiksi – ratsailta -komentoaan yhdeksi elämänsä vaikeimmista.

Täsmennetty 7.7.2015 klo 11.45 perinneratsastustoiminnan 1980- ja -90-lukujen historiaan sekä Lappeenrannan ratsuväkiperinteen historiaan liittyviä tietoja.