1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kreikan kriisi

Taloustutkijat: Kreikasta ei haluta liian houkuttelevaa esimerkkiä

Kreikan on maksettava 3,5 miljardin euron lainaerä Euroopan keskuspankille parin viikon kuluessa. Lainaerästä selviytyminen määrittää lyhyellä aikavälillä sen, pysyykö Kreikka eurossa, arvioivat Danske Bankin neuvonantaja Lauri Uotila ja poliittisen taloustieteen tutkija Lauri Holappa. Mikäli Kreikka päätyy eroamaan valuuttaunionista, ei siitä haluta tehdä liian houkuttelevaa esimerkkiä muille euromaille.

Suljettu pankkikonttori Ateenassa maanantaina. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kreikan euroero on lähes välttämätön, jos maa ei saa maksettua parin viikon päästä erääntyvää Euroopan keskuspankin 3,5 miljardin euron lainaa, arvioi poliittisen taloustieteen tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Kreikan ja velkojien välisissä neuvotteluissa esiin nostetut lopulliset takarajat ovat kevään ja kesään mittaan kärsineet melkoisen inflaation, mutta Holapan lisäksi ohjelmassa haastateltu Danske Bankin neuvonantaja Lauri Uotila on samaa mieltä siitä, että EKP:lle heinäkuun 20. päivänä maksettava lainaerä on sellainen, josta ei enää lähdetä joustamaan.

EKP:n rahoitus välttämättömyys eurossa pysymiselle

Takarajan lopullisuuden varmistaa se, että nykyisten säädösten puitteissa EKP ei voi jatkaa Kreikan tukemista ELA-hätärahoituksella, mikäli Kreikka ei selviä maksusta.

– Jos ELA-rahoitus lopetetaan, koko Kreikan pankkijärjestelmä toimivuus lakkaa ja euroero on välttämätön. Kaikessa muussa voidaan ehkä joustaa, mutta siinä tulee lopullinen deadline, Holappa sanoo.

On mahdollista, että EKP lopettaa Kreikan tukemisen jo ennen eräpäivää. Siinä tapauksessa EKP rikkoisi Holapan mukaan mandaattiaan poliittisista syistä.

– Keskuspankin tärkein tehtävä on ylläpitää maksujärjestelmän toimintaa. Jos EKP lopettaa hätärahoituksen, se käytännössä rikkoo keskuspankkien kaikkein perimmäistä tehtävää. EKP tekisi poliittisen ratkaisun, mikä ei nähdäkseni ole EKP:n tehtävä, Holappa sanoo.

Neuvotteluiden takarajan lähestyessä eurot ovat Kreikassa käymässä vähiin. Eurojen rinnalle saatetaan joutua ottamaan valtion liikkeelle laskemia velkakirjoja, joilla palkat saadaan maksettua neuvottelujen lopputulosta odotellessa. Rinnakkaisvaluuttaan siirtyminen ei ole kuitenkaan välttämättä suora tie eroon eurosta.

– Valtion velkapaperit voivat jäädä välivaiheeksi, josta palataan tavalla tai toisella euroon, Danske Bankin Uotila sanoo.

Velkaehtoja joudutaan pehmentämään

Nopeaa ratkaisua ei tilanteeseen ole tarjolla, mutta Uotilan mukaan velkojien on pitkällä aikavälillä tultava Kreikkaa vastaan vähintäänkin huomattavalla velkaehtojen pehmennyksellä. Velkojen suora anteeksiantaminen ei ole hänen mukaansa välttämättä poliittisesti mahdollista, mutta Kreikan tilannetta voidaan helpottaa esimerkiksi nollakoroilla ja myöntämällä jatkoaikaa velkojen maksulle.

Holappa ja Uotila arvioivat, että euroalueen johtajat eivät halua tehdä Kreikan mahdollisesta euroerosta liian helppoa, vaikka jonkinlaista humanitaarista tukea todennäköisesti olisikin tulossa. Onnistunut euroero ja talouden kääntyminen nousuun tekisi Kreikasta liian houkuttelevan esimerkin muille vaikeuksiin joutuneille euromaille.

– Lyhyellä aikavälillä euroeron jälkeen Kreikassa olisi kaoottiset olosuhteet, mutta keskipitkällä aikavälillä finanssipolitiikasta saattaisi tulla kevyempää ja elvyttävämpää. Sitä kautta talous voisi lähteä nousuun, Holappa uskoo.

Uotilan mukaan muiden maiden eroaminen valuuttaunionista Kreikan perässä ei olisi ajankohtaista juuri nyt, mutta tilanne saattaa olla toinen jo viiden vuoden päästä.

Kaikki tuoreimmat uutiset Kreikan tilanteesta tästä linkistä.