Urbaani löytöretkeilijä Karjalan hylätyissä taloissa: "Kuin Suomessa 50 vuotta sitten"

Urbaanit löytöretkeilijät etsivät hylättyjä rakennuksia, joihin tavallinen ihminen ei osaa, uskalla tai halua mennä. Parhaat bongaukset pidetään omana tietona, kohteita kunnioitetaan, eikä ilkivalta tule kysymykseenkään. Juha Nyman on harrastanut lajia useita vuosia, ja viime vuosina harrastus on vetänyt rajan toiselle puolelle Karjalaan.

Kotimaa
Aukinainen ikkuna, ja mies joka katsoo poispäin. Taustalla vanha rakennus, tehdas ja puita.
Pietarin laitamilta keskeneräisestä Neuvostoliiton sotilastukikohdasta, jossa Nyman kävi aisaparinsa Markon kanssa vuonna 2013. Kuvassa Juha Nyman.Juha Nyman

– Lyhyesti sanottuna urban exploration on seikkailua ja paikkojen tutkintaa. Yleensä etsitään sellaisia paikkoja, joihin tavallinen ihminen ei osaa, uskalla tai halua mennä, Nyman kuvailee harrastustaan.

Lajin harrastajat etsivät hylättyjä rakennuksia, kuten teollisuus- ja asuinrakennuksia. Tyhjissä rakennuksissa katsellaan ja tutkitaan, mutta ei kosketa. Ilkivalta ei tule kysymykseenkään.

Usein löydöksistä kerrotaan myös harrastajakollegoille, vaikkapa Facebook-ryhmässä. Tarkkojen koordinaattien paljastamiselle harrastajat rypistävät kuitenkin yleensä otsaansa. Juha Nyman jakaa kokemuksiaan kuvilla höystettynä Syrjäseutu-blogissaan.

Vanhaa tehdasmaisemaa, pusikkoa ja puita.
Kuvan taustalla Waldhofin sellutehdas Käkisalmessa. Edessä Neuvostoliiton aikainen teollisuusrakennus. Juha Nyman

Nymanin mukaan harrastuksen parista etsitään monenlaisia asioita, ja laji on tekijänsä näköinen. Usein kuitenkin kiinnostus voidaan kiteyttää kolmeen asiaan: valokuvaukseen, jännityksen etsimiseen ja kiinnostukseen historiasta. Nyman kokee oman kiinnostuksensa rappioromantiikkaa kohtaan muodostuvan luultavasti kaikista kolmesta.

Saatan päästää muutaman ruman sanankin, kun olen niin innoissani.

Juha Nyman
Ylhäältä päin kuvattuja vanhoja rakennuksia ja roskainen piha.
Hylätty sairaala Sortavalassa.Juha Nyman

Löytöretket voivat olla hyvinkin tunteikkaita kokemuksia. Nymanin on vaikea kuvailla sitä tunnetta, kun löytää jotain tosi hienoa

– Ainakin siihen tulee sellainen sanoinkuvaamaton innostus. Muuten olen aika hillitty tyyppi, mutta silloin mun on vaikeaa hillitä sanojani. Saatan päästää muutaman ruman sanankin, kun olen niin innoissani.

Karjalassa näkyy mennyt maailma

Kipinän löytöretkeilyyn Nyman sai vuonna 2007 muutettuaan Pispalanharjulle Tampereelle.

– Lähettyvillä oli raunioitunut ja hylätty teollisuusalue, joka alkoi kiinnostaa. Pikkuhiljaa reviiri on sitten kasvanut, jopa Suomen rajojen ulkopuolelle. Nälkä on kasvanut syödessä.

Nyt Nyman on tehnyt jo kolme löytöretkeä rajan taakse Karjalaan tutkimaan sekä suomalaisten taaksensa jättämiä rakennuksia että Neuvostoliiton jäänteitä.

Maailma siellä on jäänyt muutaman vuosikymmenen taakse. Maisema Karjalassa on kuin Suomessa ehkä 50 vuotta sitten.

Juha Nyman

Retkillään Juha Nyman on oppinut paljon Karjalasta. Yllättävänä hän pitää sitä, että merkkejä suomalaisista näkyy vielä monessakin paikassa. Nymanin mukaan Karjalassa on edelleen paljon suomalaista rakennuskantaa.

Nyman on vaikuttunut myös karjalaisesta rennosta elämäntyylistä. Alue muistuttaa häntä menneestä maailmasta.

– Maailma siellä on jäänyt muutaman vuosikymmenen taakse. Maisema Karjalassa on kuin Suomessa ehkä 50 vuotta sitten.

Hylätty rapistunut tehdas, jonka ympärillä kasvaa puita.
Tehtaan raato Harlusta Laatokan Karjalasta. Leppäkosken paperitehtaan jäänteitä. Juha Nyman

Kielitaidotonkin pärjää maalaisjärjellä

Nyman matkustaa Karjalaan venäjäntaitoisen matkakumppaninsa Markon kanssa. Paljon valmistautumista retket eivät hänen mukaansa vaadi.

Mies kameran kanssa Neuvostoliiton aikaisen seinämaalauksen edessä.
Nyman eräässä hylätyssä laivastotukikohdassa Kronstadtissa.Juha Nyman

– Kohteet laitetaan kartalle, että muistaa reissussa mennä sinne. Me ollaan kyllä menty aika takki auki, että ei se välttämättä suuria vaadi. Tietysti kohteiden selvittäminen ja etsiminen etukäteen on melko aikaavievää.

Hän kertoo valmistautumisen määrän riippuvan jokaisen omasta vaatimustasosta. Itse Juha ja Marko eivät ole yleensä edes järjestäneet yöpymispaikkoja etukäteen. Rahatkin vaihdetaan vasta rajanylityksen jälkeen.

– Maalaisjärjellä pärjää kyllä hyvin.

Hän kertoo, että vaikka yhteistä kieltä ei usein venäläisten kanssa löydykään, kahnauksia syntyy harvoin.

– Vaikken venäjää osaakaan, venäläisten kanssa tulee todella hyvin toimeen. Se on ollut positiivinen yllätys.

Varovaisuutta kannattaa kuitenkin Nymanin mukaan noudattaa myös Karjalassa, kun mennään hylättyihin rakennuksiin. Rakenteisiin ei voi aina välttämättä luottaa, ja homeisissa taloissa lattiakin voi pettää.

Rapistuneita rakennuksia ja lamppupylväs.
SOK:n mylly Viipurissa.Juha Nyman

– Turvallisuus on sellainen juttu, ettei siitä kannata hirveästi tinkiä.

Matkakohteet eivät lopu kesken

Kun kysytään henkeäsalpaavimpia löytöjä Karjalan puolelta, Nyman joutuu miettimään tarkasti. Ensimmäisenä hän nimeää Harlun vanhat sellutehtaat. Toisena Viipurin vanhan kaupungin.

On hätkähdyttävää, että siellä on raunioina niin paljon sellaisia rakennuksia, jotka olisi täällä suojeltu jo kauan aikaa sitten.

Juha Nyman

– On hätkähdyttävää, että siellä on raunioina niin paljon sellaisia rakennuksia, jotka olisi täällä suojeltu jo kauan aikaa sitten. Siellä on kuitenkin sellainen historiallinen vivahde, Viipurissa kokonaisuudessaan.

Nymanin toivomuslistalla on vielä lukemattomia matkakohteita. Etenkin pohjoisemmat alueet kuten Petsamo ja Murmansk kiinnostavat, vaikka ne eivät varsinaisesti Karjalaan kuulukaan. Itä-Karjala on kuitenkin seuraavana listalla. Sinne Nyman suuntaa aisaparinsa Markon kanssa tällä viikolla.

Kuvassa näkyy taka-alalla miehen kasvot ja etualalla läpinäkyvä pieni pullo.
Juha Nyman autiotalossa.Juha Nyman