Tuulihaukkavuosi näyttää lupaavalta

Tuulihaukkakanta on vakiintunut pöntötyksen avulla. Kanta hävisi lähes kokonaan 1960-luvulla.

Kotimaa
Tuulihaukan poikanen
Tuulihaukkakanta on vahvistunut ahkeran pöntötyksen avulla. Rengastaja Tapani Vähämäki on yksi pöntöttäjistä.

Viimeisen viiden vuoden aikana tuulihaukkakanta on vakiintunut takaisin Varsinais-Suomeen. Viime vuonna pesintöjä havaittiin 177 ja poikasia syntyi noin 535. Huippuvuosi pesintöjen suhteen koettiin 2013. Tuolloin pesintöjä todettiin 262 ja poikasia syntyi yli 1 100.

Loimaan seutu on Varsinais-Suomen tiheintä tuulihaukka-aluetta. Kanta on lisääntynyt pöntötyksen avulla.

Linturengastaja Tapani Vähämäki on yhdessä Ossi Eskolan kanssa pöntöttänyt Suur-Loimaan alueen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuulihaukan pönttöjä alueella on 330 kappaletta.

Poikasvuosi näyttää hyvältä

Parhaillaan Tapani Vähämäki rengastaa tuulihaukan poikasia Loimaan seudulla. Kesä näyttää hyvältä tuulihaukkakannan suhteen.

– Poikasvuosi näyttää hyvältä. Myyriä tuntuu olevan ja poikaskuolleisuus on lähes nolla.

Vähämäen mukaan Loimaalla tuulihaukan pesiä on tänä kesänä noin 100.

– Olen tähän mennessä rengastanut noin 250 poikasta. Yhdessä pesissä on 4-5 poikasta.

Vähämäki on rengastanut lintuja 26 vuotta. Tuulihaukan lisäksi hän rengastaa kanahaukkoja, viirupöllöjä ja kottaraisia.

Kiitosta maanomistajille

Tuulihaukka oli yleinen Varsinais-Suomessa 1960-luvulle saakka. Sen jälkeen kanta lähti laskuun. Vähämäki arvioi, että suurin syy kannan häviämiseen oli 1970-luvulla käyttökieltoon määrätty hyönteismyrkky DDT.

Idea tuulihaukkapönttöjen laittamisesta lähti liikkeelle Pohjanmaalta. Siellä onnistunut pöntötys antoi Vähämäelle ja Eskolalle rohkeutta lähteä kokeilemaan samaa Loimaalla.

– Ossi Eskola sanoi, että hän tekee pöntöt, jos minä kysyn luvat.

Näin tapahtui ja Vähämäki kiitteleekin maanomistajien suhtautumista asiaan.

– Suuri kiitos maanomistajille, jotka ovat suhtautuneet asiaan myötämielisesti ja ovat antaneet luvan laittaa pöntön ladon seinustalle.

Tuulihaukka on viljelijän apuri

Tuulihaukka käyttää ravinnokseen myyriä, hiiriä ja pieniä rottia. Vähämäen mukaan lintu kuuluu viljaseudulle.

– Kyllä tämä on hyötylintu. Se pitää myyrät, hiiret ja rotat kurissa, kun ruokkii niillä poikasiaan. On tämä viljelijän apuri. Mansikkaviljelmien lähellä asustavat haukat pitävät rastaatkin kurissa.

Latojen pääty viljapellon reunalla on otollinen paikka tuulihaukan pöntölle.

– Metsien lintu tämä haukka ei ole. Pönttö pitää laittaa rakennuksen päätyyn pellolle päin. Pönttö pitää muistaa myös pehmustaa.

Pönttöjä mahtuu vielä Varsinais-Suomeen. Turun lintutieteellisen yhdistyksen petolintutoimikunnan puheenjohtajan Seppo Pekkalan mukaan esimerkiksi Naantaliin mahtuu tuulihaukan pönttöjä.

– Meidän yhdistys antaa mielellään neuvoja mihin alueelle pönttö on hyvä sijoittaa.

Yhdistyksen nettisivuilla on nimettynä kuntakohtaiset tuulihaukkavastaavat (siirryt toiseen palveluun) yhteystietoineen.