"Miten olisi jos puhuisimme naisista?" – rautarouva Helvi Sipilä mursi lasikattoja jo sotavuosina

Merkittävän kansainvälisen uran tehneen Helvi Sipilän syntymästä on kulunut sata vuotta. Sipilä oli ensimmäinen YK:n apulaispääsihterinä toiminut nainen ja on vaikuttanut naisten asemaan parantumiseen maailmanlaajuisesti. Suomen ensimmäisen naispresidenttiehdokkaan kotipitäjässä Kärkölässä on avattu näyttely juristin lapsuudesta ja urasta.

kulttuuri
Helvi Sipila vuonna 1981 Yleisradion arkistossa.
Yle / Touko Yrttimaa

Sata vuotta sitten Maukolan tilalla, Kärkölässä kasvoi maailman vaikuttajaksi päätynyt nainen, ajalle poikkeuksellisessa ilmapiirissä. Talon ainoalle lapselle ennustettiin suurta uraa jo heti syntymän jälkeen.

– Kätilö sanoi Helvin äidille, että kun teidän vauvanne itkee, muutkin alkavat itkeä. Kun hän hiljenee, niin muutkin hiljenevät, kuvailee Helvi Sipilän muistovuoden kunniaksi Sipilän kotikuntaan Kärkölään näyttelyt koonnut Riitta Ailonen.

Sipilän 1800-luvulla syntynyt äiti piti naisten kouluttautumista hyvin tärkeänä. Äidin kunnianhimo periytyi Helvi Sipilälle, josta tuli uranuurtaja monella saralla. Helvi Sipilä oli muun muassa Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas sekä ensimmäisiä oman asianajotoimiston perustaneita naisjuristeja.

– Helvi oli oikeissa asioissa rautarouva, koska hän puolusti heikompia ja hän oli tarkka, sanoo Ailonen.

Sipilän uraa ja hänen luottamustehtäviään luonnehditaan Suomen kansallisbiografiassa komeimmaksi suomalaisen naisen koskaan saavuttamaksi. Naisvaikuttaja perusti muun muassa Suomen Unifemin. Myös YK:n vuoden 1975 kansainvälinen naisten vuosi oli pitkälti Helvi Sipilän ansiota.

– Jos ajattelee, että täysin miesvaltaisessa byrokratiassa oli ollut siihen asti vain muutamia naisia. Helvi symboloi sitä, miten naiset löysivät kansainvälisiin toimiin. Kansainvälinen naisten vuosi 1975 syntyi kahden suomalaisen naisen, Sipilän ja Hertta Kuusisen, yhteistyöstä. Hän avasi ovia, jotta naiset pääsivät mukaan, muistelee Sipilän kanssa työskennellyt, ulkoasianneuvos Anja-Riitta Ketokoski.

Kätilö sanoi Helvin äidille, että kun teidän vauvanne itkee, muutkin alkavat itkeä.

– Hän oli ennen pääsihteerin kauttaan Maailman väestökonferenssissa. Hän kuunteli muita puheenvuoroja, jossa ei mainittu lainkaan naisia. Omassa puheenvuorossaan hän sanoi: hyvät poikaystäväni. Te puhutte vain ekonomiasta ja rahasta. Mutta miten olisi jos puhuisimme naisista, että ehkäpä naiset liittyvät tähän väestökysymykseen, kertoo Ailonen.

Maukolan kartano Kärkölässä on Helvi Sipilän synnyinkoti.
Helvi Sipilän kotitila Maukolan kartano Kärkölässä on edelleen suvun omistuksessa. Yle / Kirsti Pohjaväre

– Se aiheutti naurunremakan. Sitten tajuttiin, että naisistakin pitää puhua ja muistaa naiset.

Äidin tausta kannusti kouluttautumaan

Äidin esimerkki ja isän kannustus saivat Helvin opiskelemaan asianajajaksi. Hattulasta kotoisin ollut Sipilän äiti oli perheestä, jossa kaikki tytöt olivat koulutettuja, mikä oli silloin harvinaista.

– Sanni Manner tuli Kärkölän Järvelään kirjanpitäjäksi. Maukolan tilan poika Vilho tapasi Sannin ja rakastui. Mutta Sanni oli virkanainen ja halusi miehensäkin kouluttautuvan. Niinpä he olivat salakihloissa 15 vuotta ja Sanni oli 44-vuotias, kun Helvi syntyi. Helvi jäi ainoaksi lapseksi, Ailonen kertoo Sipilän perhesuhteista.

Äitinä Sanniksi kutsuttu Aleksandra Manner oli hyvin tarkka, ja uskoi vakaasti, ettei lasta saa kehua liikaa.

– Isä-Vilho kehui kyllä. Mutta jos ajatellaan, millainen oli naisten aseman 1900-luvun alussa, ja hänellä oli näin kouluja käynyt äiti, niin kyllä se varmaan kannusti Helviä tulevaisuuteen, Ailonen pohtii.

Nuoret eivät tunne Sipilää tarpeeksi

1900-luvun alkupuolellakin oli vielä harvinaista, että tytöt kouluttautuvat, mutta Sipilä kävi Lahden yhteiskoulun ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1933. Heikompien auttaminen ja partiosta saatu johtamistaito viitoittivat Sipilän tietä, kun hän pääsi opiskelemaan lakia.

Sipilä oli toinen nainen Suomessa, joka perusti vuonna 1943 sodan melskeessa asianajotoimiston Helsinkiiin.

Lopulta hän sai sellaisen maineen, että Helvi vie tuhkiatkin pesästä.

– Hän sai avioero-oikeudenkäyntejä. Hän huomasi, että naisten ja lasten asema ei ollut oikealla tolalla. Lopulta hän sai sellaisen maineen, että Helvi vie tuhkatkin pesästä, Riitta Ailonen toteaa.

Sipilä tunnettiin myös järjestöihmisenä. Hän oli mukana perustamassa Naisjuristien yhdistystä vuonna 1945, ja oli mukana Zonta-järjestössä. 1950-luvun lopussa Sipilää pyydettiin YK:n edustajaksi eri komiteoihin.

Sipilä loi määrätietoisesti uraansa, mutta ehti synnyttämään neljä omaa lasta. Puoliso Sauli Sipilä oli hyvin kannustava ja ymmärsi, että Helvistä on auttamaan muitakin maailman lapsia.

Sipilä valittiin vuonna 1972 YK:n apulaispääsihteeriksi ensimmäisenä naisena maailmassa pitkän asianajaja- ja järjestövaikuttamiskokemuksensa ansiosta.

– Nuoret eivät tiedä ollenkaan tarpeeksi Sipilästä. Tällä hetkellä Suomessa naisista on kirjoitettu vähän. Nyt on onneksi saatu Sipilän arkistojen järjestäminen alkuun, summaa ulkoasianneuvos Ketokoski.

Kärkölän Huovilan puistossa on nähtävillä kaksi Sipilästä kertovaa näyttelyä. Näyttelyt ovat auki elokuun puoliväliin asti.