"Ei tarvitse enää miettiä mitä voi tai ei voi sanoa" – alokkaille opetetaan nyt sodan etiikkaa ilman Raamattua

Puolustusvoimat on tehnyt muutoksia uskonnollisiin tilaisuuksiin varuskunnissa. Uskonto on poistettu oppitunneilta eikä kirkkoon kuuluvien ole enää pakko osallistua jumalanpalveluksiin. Vapaa-ajattelijoiden mielestä uudistus jää puolitiehen.

Kotimaa
Uudet varusmiehet aloittivat palveluksensa Karjalan prikaatissa maanantaina
Uudet varusmiehet aloittivat palveluksensa Karjalan prikaatissa maanantaina.Juha Korhonen / Yle

Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä varusmiespalveluksen aloitti maanantaina lähes 2 000 nuorta. Yksi heistä on helsinkiläinen Elmeri Suolanen, joka on odottanut armeijaa innolla.

– Fiilikset ovat loistavat. Sen verran piti valmistaua, että saa peruskunnon armeijan tasolle ja henkisesti olen valmistautunut kyselemällä mitä täällä tulee tapahtumaan, kertoo Suolanen.

– Odottavaisin mielin aloitan. Kuntosaliharjoittelulla ja lenkkeilyllä olen valmistautunut, sanoo puolestaan Karri Haapaniemi Kangasniemeltä.

Kirkkoon kuuluvan ei ole pakko osallistua jumalanpalveluksiin

Aiempaan verrattuna muutoksia on tehty armeijan uskonnollisiin tilaisuuksiin liittyen. Kirkkoon kuuluvien ei enää ole pakko osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin. Asiaan on aiemmin puuttunut myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies. Uskonnollisia tilaisuuksia pidetään edelleen myös päiväaikaan ja tunnustuksettomille on järjestetty oma tilaisuus.

Muutokset näkyvät myös sotilasparaateissa. Ne jotka eivät halua osallistua kenttähartauteen, siirtyvät komentajan puheen jälkeen johdetusti ohimarssin valmistautumispaikalle. Karjalan prikaatissa uutta tapaa kokeiltiin viime vuonna kahden paraatin yhteydessä.

– Ohjeistus on varsin hyvä ja toimiva. Osallistujista muutama kymmenen ei halunnut osallistua kenttähartauteen, sanoo Karjalan prikaatin kenttärovasti Kari Heikkinen.

Suurin muutos lienee kuitenkin se, että kirkollisen työn oppitunnit ovat nyt kaikille alokkaille pakollisia. Uskonnollisuus ja tunnustuksellisuus on karsittu pois ja tunneilla pohditaan muun muassa sodan ja rauhan etiikkaa sekä siviilielämän ristiriitoja.

– Olemme siirtyneet jo aiemmin siihen suuntaan, että tunnustuksellisuutta on ollut tunneilla hyvin vähän. Jossain kohtaa on ollut joku lainaus Raamatusta. Nyt on selkeämpää, että tunnit ovat tunnustuksettomia. Se on hyvä asia meillekin, sillä ei tarvitse miettiä mitä saa tai ei saa sanoa, toteaa sotilaspastori Sanna Timonen.

Sekä Elmeri Suolanen että Karri Haapaniemi kertovat osallistuvansa hartaustilaisuuksiin palvelusaikanaan. Uudenlaisiin oppitunteihin he eivät ole valmistautuneet.

– Kyllähän etiikka on tärkeää. Eihän sitä tyhjällä mielellä sodita, toteaa Suolanen.

– En ole varautunut, mutta ei kai siinä sen kummempaa. Mennään kuuntelemaan, sanoo Haapaniemi.

Vapaa-ajattelijat: Uudistus jää puolitiehen

Puolustusvoimat kuuli uudistusten valmistelussa myös Vapaa-ajattelijain liittoa, joka valvoo uskonnonvapauden toteutumista ja uskonnottomien oikeuksia Suomessa. Liiton mielestä Puolustusvoimien tekemät uudistukset ovat tervetulleita, mutta jäävät kuitenkin puolitiehen.

Sotilasparaatien osalta on ongelmallista, että hartaudesta jättäytyvät joutuvat poistumaan muodostelmasta yleisön ja tv-katsojien edessä. Vapaa-ajattelijoiden mielestä ihminen joutuu näin julkisesti paljastamaan vakaumuksensa, joka kuuluu yksityisyydensuojan piiriin.

– Jumalanpalveluksen voisi ihan hyvin pitää ennen paraatin alkamista ja sen jälkeen kaikki voisivat yhdessä osallistua paraatiin, sanoo Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski.

Tunnustuksettomuudesta huolimatta kirkollisen työn oppitunteja vetävät edelleen pääasiassa papit. Vapaa-ajattelijoiden mielestä henkinen tuki armeijassa vaatisi kuitenkin monipuolisempaa osaamista kuten siviilielämässä.

– Armeija on perinteisesti ajatellut, että sodan vaaran varalta papit hoitavat tämän hengellisen puolen. Siihen tarvittaisiin kuitenkin monipuolisempaa näkökulmaa, Ylikoski toteaa.

Sotilaspastori Sanna Timonen toivoo, että opettajan pappeus ei vaikuttaisi alokkaiden asenteisiin negatiivisesti.

– Omalla persoonallamme ja työllämme sekä oppitunnin sisällöllä pyrimme vaikuttamaan että niin ei kävisi, Timonen toteaa.