Vanha iskelmä on soitetuinta elävää musiikkia – Baddingin Paratiisi toistuvasti live-listan kärjessä

Huhut kotimaisen iskelmämusiikin kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Radiosta iskelmää ei juuri kuule, mutta lavoilla se on soitetuinta musiikkia. Live-musiikin top 10-listaa hallitsee vuodesta toiseen vanha tanssi-iskelmä.

kulttuuri
Eija Sinikka.
Eija Sinikka. Yle

"Kun radion avaat, niin voit olla varma, ei siellä soi kuin Bowie ja Karma. Taikka jotain muita niitten suosikeita, joista joka ainoo tietenkin on skeida."

Martti Syrjä protestoi vuonna 1979 radion musiikkitarjontaa Eppu Normaalin kappaleessa Radio. Tuutista tuli Eppujen mielestä vain keskinkertaista musiikkia, Eaglesia, ELOa ja Abbaa eikä lainkaan nuorisokulttuuria juuri tuolloin mullistanutta punkia. Ei ihme, että raukaisi, kun radion aukaisi.

Jos Syrjä avaisi tänään radionsa, saattaisi häntä hyvinkin nopeasti raukaista. Bowie ja Abba ovat vaihtuneet uusiin nimiin, mutta tyylilajien kirjo on yhä yllättävän kapea. Punkrockia ei kuule radiosta vieläkään, mutta ehkä oleellisempi muutos on kotimaisen iskelmämusiikin katoaminen radiotaajuuksilta. Kun vielä 70-luvulla radiota hallitsi Erkki Junkkarisen Ruusuja hopeamaljassa, soi kanavilla tänään kansainvälinen pop. Edes Iskelmä-niminen radiokanava ei tunnu luottavan nimikkotyylilajiinsa.

Haloo Helsinki! - iskelmää?

Tekijänoikeusjärjestö Teoston tilastojen mukaan kotimainen musiikki ylipäänsä soi radiossa melko harvoin: vain noin joka neljäs kappale on suomalainen. Voimasoittoon pääsivät vuonna 2013 kotimaisista muun muassa Anssi Kela, J.Karjalainen ja Haloo Helsinki! Suosittuja tekijöitä jokainen, mutta tuskin iskelmää.

Iskelmä-termi sinällään on vaikeasti määriteltävä. Alkuun puhuttiin iskusävelmästä, joka oli suora käännös saksan Schlager- ja englannin hit-sanoista. Iskelmiä olivat nimenomaan hitit, suositut kappaleet.

Näin määriteteltynä Haloo Helsinki! on iskelmää samoin kuin vaikkapa iskelmä-Finlandiankin saanut rock-yhtye Yön Olli Lindholm. Jos taas pitää iskelmälle ominaisena piirteenä tanssittavuutta, palataan Junkkarisen, Virran ja Kärjen aikoihin. Tuo musiikki on kadonnut radiosoitosta.

Nostalgia puree livenä

Jos musiikilliset elämykset koostuvat radion kuuntelusta, spotifysta tai yhä harvenevasta cd-, äänilevy- tai muusta tallennekuuntelusta, syntyy kuva, ettei perinteistä suomalaista iskelmämusiikkia ole olemassakaan. Tällöin matka kesäiselle tanssilavalla on silmiä, vai pitäisikö sanoa, korvia avaava kokemus: Siellähän ei muu musiikki soikaan kuin valssi, tango, foxtrot – suomalainen tanssi-iskelmä! Ja elävän orkesterin soittamana.

Teoston vuosittainen elävän musiikin top 10 -lista tukee havaintoa. Livenä suomalaisilla tanssilavoilla ja ravintoloissa soi vanha tanssimusiikki. Rauli Badding SomerjoenParatiision vuodesta toiseen soitetuin kappale. Muutenkin vaihtelu eniten soitettujen listalla on yllättävän vähäistä – kärkipaikkoja miehittävätJätkän humpan,Satumaanja Georg Malmstenin sävellysten kaltaiset klassikot.

Elävän musiikin esitetyimmät
Listalla olevat Paratiisi-kappaleet ovat eri sovituksia.Yle Uutisgrafiikka

– Elävän musiikin osalta Suomessa on hyvin nostalgiavetoinen meininki. Tanssipaikoissa ihmiset haluavat kuulla tuttua kotimaista musiikkia. Kukaan ei halua jorata biisiä, jota ei tunne, sanoo tutkija Turo Pekari Teostosta.

Cover-bändit mittaavat sävellyksen suosion

Paratiisi pysyy kärjessä, koska se on oivallinen sävellys sekä cover-bändien suosikki.

– Elävän musiikin soitetuimpien listalle pääsee, kun muut bändit alkavat soittaa biisiä. Silloin soittokertoja alkaa tulla nopeasti ja paljon.

Satumaat ja Jätkän humpat soivat erityisesti Lapin hiihtokeskusten afterski-lavoilla ja risteilyaluksilla.

– Hiihtokeskuksissa ja laivoilla on eniten keikkoja Suomessa. Ne ovat myös paikkoja, joissa bändien soittolistat muistuttavat toisiaan. Samoja kappaleita veivataan illasta toiseen. Kun noille estradeille saa kappaleensa soimaan, alkaa sijoitus soitetuimpien listalla nousta kohisten, sanoo Teoston Pekari.

Syntyykö enää ikivihreitä?

Elävän musiikin soitetuimpien listan yksi piirre on se, että kappaleet ovat vuosikymmeniä vanhoja. 1970-luvun jälkeen tehtyjä sävellyksiä ei ole mahtunut top 10 -listalle ainoatakaan. Eikö nykymusiikista ole ikivihreäksi?

– Uudempaakin musiikkia näyttäisi olevan jonkin verran tyrkyllä. Esimerkiksi J. Karjalaisen Mennyt mies, Jenni Vartiaisen Missä muruseni on? ja Haloo Helsingin! Maailman toisella puolen ovat jo aika monen cover-bändin soittolistalla. Kiinnostavaa seurata, jäävätkö ne elämään, vai onko kyseessä vain hetken huuma, pohdiskelee Pekari.

Myös vuosikymmenten välillä tuntuu olevan eroja. 80-lukua pukkaa nyt vähän joka paikasta – myös keikkapaikoilla sen ajan musiikki soi taajaan.

– Juice, Dingo ja Hassisen Kone ovat cover-bändien suosiossa. Sen sijaan 90-luvulta ei tunnu jääneen musiikillisesti mitään elämään, ihmettelee tutkija Turo Pekari.