Makasiinintorso on virtahepo kaupunkilaisten olohuoneessa – Valtuutettu ehdottaa yleistä saunaa

Kiisteltyjen VR:n makasiinien suurpalosta Helsingin keskustassa tulee ensi vuoden toukokuussa kuluneeksi pyöreät kymmenen vuotta. Koko tämän ajan makasiiniraunio on maannut koskemattomana pressun alla. Vasemmistoliiton valtuutettu ehdottaa nyt paraatipaikalle yleistä saunaa.

Kotimaa
Makasiiniraunion kohtalo ei ota ratketakseen.
Makasiiniraunion kohtalo ei ota ratketakseen.Yle

Vasemmistoliiton ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen Sami Muttilainen ehdottaa Helsingin keskustan makasiiniraunioon yleistä saunaa. Aivan makasiinijäänteen kylkeen alkaa syksyllä rakentua keskustakirjasto. Saunaa suunniteltiin alun perin kirjastoon, mutta se jäi lopulta tammikuussa tehdystä rakentamispäätöksestä pois. Tämä oli Muttilaisen mielestä hyvä asia.

– Se olis ollut parisataa tonnia kirjaston käyttömenoista veke. Mun mielestä kirjasto edellä ja tämmöset keilaradat ja muut perässä. Vaikka kirjasto on viime vuosina vähän muuttunutkin, perinteinen kirjastomalli, niin pidetään ne kirjastot mieluummin lähiöissä, valtuutettu painottaa.

Helsingin vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Sami Muttilainen
Valtuutettu Muttilainen haluaisi löylytellä Makasiineilla.Yle/ Suvi Vesalainen

Kymmenen vuotta päätöksiä odottaneille makasiiniraunioille julkinen sauna sopisi valtuutetun mielestä hyvin. Raunioille saunaa ovat jo aiemmin sovitelleet myös Helsingin vihreät, muun muassa kaupunginvaltuutettu ja toimittaja Tuomas Rantanen Voima-lehdessä vuonna 2012.

Oishan tähän jotain tolkkua saatava, että tuossa toi on nyt kymmenen vuotta toi itkumuuri rapistunut

Vasemmistoliiton valtuutettu Sami Muttilainen

– Oishan tähän jotain tolkkua saatava, että tuossa toi on nyt kymmenen vuotta toi itkumuuri rapistunut. Että ennen kun se menee niin huonoon kondikseen, että se on pakko purkaa, niin jotain siihen kannattais duunaa, vaika se bastu. Tähän joku yrittäjä sitä pyörittämään niin kyllä tähän varmaan turistit löytäis. Puusauna ehdottomasti. Vaihtoehtoisesti sen vois tehdä tonne lätäkön (Töölönlahden) reunaan, valtuutettu Muttilainen ideoi.

Sauna on turistien suosikkien kärkeä

Helsingin matkailusta kerrotaan, että Helsinkiin saapuvat turistit kysyvät mahdollisuutta saunomiseen päivittäin. Sauna on ehdottomasti maahan saapuvan matkailijan kärkikiinnostuksen kohteita.

Tällä hetkellä turisteja ohjataan keskustasta sivummalle saunoihin. Kallion Harjutorin saunaan, Merihakaan tai Stadikalle. Turistien suosima, historiallinen ja keskustassa sijaitseva Yrjönkadun uimahalli-kylpylä kun on kesäisin kiinni. Helsingin rannoille, Hernesaareen ja Jätkäsaareen on lisäksi suunnitteilla uusia, yleisiä saunoja.

Helsingin kaupunkisuunnittelun- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) näkee kuitenkin, että pääkaupungissa on vielä tilaa eri konsepteilla toimiville saunoille.

Ei me nyt vielä olla nähty mitään sauna-kysynnän kattoa tässä kaupungissa

Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki

– Olen seurannut keskustelua, että selvästi joku sauna tähän Töölönlahdelle on toiveissa. Minä luulen, että ei me nyt vielä olla nähty mitään sauna-kysynnän kattoa tässä kaupungissa, että enemmän kysymys on siitä minkälainen konsepti se on. Jos se on houkutteleva konsepti, niin silloin hyvin erilaisissakin paikoissa saattaa hyvin toimia sauna. Kaupunkilaiset itse pitää saunomisesta ja voi olla, että nimenomaan se yhteinen saunominen on tulevaisuudessa vielä suositumpaa kuin se on tällä hetkellä, Sinnemäki uskoo.

Helsingin kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki
Helsingin kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.Yle/ Suvi Vesalainen

Makasiinit puuttuneet valtuuston esityslistoilta

Makasiinirauniot ovat Muttilaisen mukaan puuttuneet kokonaan viime vuosina esimerkiksi kaupunginvaltuuston esityslistoilta. Mikään taho ei ole muutamaan vuoteen siis nostanut niiden tulevaisuuden tai kohtalon käsittelyä esille. Ne ovat saaneet rauhassa maatua pressun alla, keskellä kaupunkia.

– Itse on varmaan jossain sivulauseissa tullut bamlattua siitä valtuustossa, mutta ei sitä ole missään esittelylistoilla ollut. Aloitteet on hyviä juttuja, mutta tässä tapauksessa olisi kiva tehdä yhteistyötä suoraan virkamisesten kanssa, Muttilainen toteaa.

Vielä alkuvuosina ehdotuksia alueen ja mahdollisesti myös raunion hyödyntämisestä tuli julkisuuteen. Makasiiniin ehdotettiin muun muassa tanssipaviljonkia ja "public house"-tyyppistä konseptia ravintoloineen ja gallerioineen.

Virkamiesvetoisesti tuotettiin parikin suunnitelmaa, joista raunio oli pyyhkäisty pois. Kaupunkisuunnitteluvirasto hahmotteli paikalle ensin Aalto-yliopiston kampusta ja myöhemmin puistoa, jonka alle olisi sijoitettu maanalainen monitoimitila. Sittemmin ideat ovat hiipuneet.

Pallo makasiinien suhteen onkin pitkään ollut virkamiehillä, kun päättäjät eivät ole ottaneet asiaan kantaa. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta on viimeaikoina kommentoitu Yle Uutisille vain, ettei makasiineista ole tehty mitään päätöstä. Voimassa olevan asemakaavan mukaan ne säilytetään, eikä kaavamuutosta ole lähdetty tekemään, kommentoi hankepäällikkö Irmeli Grundström.

Päättämättömyydessä vedotaan siihen, että keskustakirjasto on työllistänyt virastoa paljon. Rauniot on tarkoitus jättää kirjaston rakentamisen ajaksi edelleen pressun alle uinumaan osaksi rakennustyömaata.

Päättäjät ovat makasiini- ja tekijäsukupolvea

Sekä Muttilainen että Sinnemäki ovat paljasjalkaisia helsinkiläisiä ja molemmilla on omat muistonsa makasiineista. Muttilainen oli makasiineilla vakiokävijä. Muistissa ovat edelleen toiminnassa olevien, nyt Suvilahdessa pidettävien helsinkiläisfestivaalien, Flown ja Tuskan ensi tahdit alueella. Tärkeintä makasiineilla oli kuitenkin parikymppisenä tavata kavereita.

Molemmat muistava yhä myös savupilven, joka palavilta makasiineilta nousi.

– Homma oli päätetty, että nämä laitetaan nurin. Että se oli vaan tollanen polttohautaus. Koskettavalla tavalla aika hieno roihu, mutta samalla ikävä näky, koska siinä haihtui aika paljon muistoja ilmaan ja mahdollisuuksia myös, Muttilainen toteaa.

Sinnemäelle makasiinit oli niin ikään tärkeä paikka ja hänellä on edelleen makasiineilta hankittu harmaa villatakki. Makasiinit on osa Helsingin vihreiden historiaa siksikin, että ne olivat yhtenä agendana nostamassa puolueen jäseniä valtuustoon 2000-luvun alussa.

– Vapaa kansalaistoiminta ja se, että kaupunkilaiset itse määrittelee kaupunkitilaa, niin sehän on elävänä ja voimissaan. Ihan loputtomasti siihen paikalle ei nyt ole tullut ideoita ehkä siksikin, että joillain ihmisillä on se tunne siitä, että noh, ne oli ne rakennukset, jotka me menetettiin, Sinnemäki sanoo.

Muttilainen näkee kuitenkin nykyisessäkin alueessa ja tilanteessa paljon mahdollisuuksia. Omaakin kokemusta löytyy lähiöiden elävöittämisestä ja tapahtumajärjestämisestä, muun muassa toukokuussa pidetyistä Idän kyläjuhlista, Tapulipäivästä ja Herttoniemen kaupunginosatapahtumasta.

– Keskustakirjasto ja sen ympäristö tulee taatusti elävöittämään tätä. Ja onhan tuossa tota rantsua vielä, missä vois järjestää tapahtumia pitkälle elokuuhun. Enemmän vaan, ehdottomasti, kun tää on tällasella mestalla, niin kyllä tästä pitäisi ottaa hyöty irti. Kyllä tän kesän tapahtumat Stadissa on osoittaneet, että kysyntää on ja halua jengillä niille kemuille, Muttilainen summaa.