Tuliterä messukoti vai purettava elementtitalo – "Asuntomessuille on kysyntää, voisiko sitä olla lähiöillekin?"

Missä ja miten suomalaiset asuvat lähitulevaisuudessa – upouusilla asuinalueilla vai kunnostetuissa elementtitalolähiöissä? Vantaalla alkavat torstaina Asuntomessut, mutta kaupungissa järjestetään myös vanhojen lähiöiden tulevaisuutta pohtiva Lähiöfestivaali elokuussa. Konkari ja tulokas pohtivat asumista, molemmat omasta näkökulmastaan.

Kotimaa
Tampereen asuntomessut.
Vuoden 2012 asuntomessut järjestettiin Tampereella.Yle

Asuntomessuja on järjestetty monessa niemessä ja notkelmassa, mutta vuonna 1970 ensi kertaa pidetty tapahtuma ei osoita hiipumisen merkkejä – ainakaan messuja järjestävän Suomen Asuntomessujen mukaan.

– Voisi sanoa, että tilanne on paras asuntomessujen historiassa. Vuosi 2020 on jo aikalailla lukkoon lyöty eli silloin messut on Tuusulassa. Nyt jo neuvotellaan vuodesta 2021, kertoo Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.

Tämän kesän asuntomessut järjestetään Vantaan Kivistössä, jonka odotetaan kasvavan jopa 30 000 asukkaan kotikaupunginosaksi. Kaikille messupaikkakunnille ei ole aivan samanlaisia kasvuodotuksia, mutta Heiskasen mukaan asuntomessupaikkakuntaa ei valita väestöennusteen perusteella, vaan tärkeintä on selvittää rakentamisen näkymiä.

– Helposti unohtuu se, että maakuntakeskukset kasvavat tällä hetkellä myös. Meidän näkökulmastamme yksi perusedellytys messutapahtuman järjestämiselle on se, että kyseisessä kunnassa rakennetaan riittävän paljon eli on uskottava näkymä siihen, että messutapahtumaan sopiva valikoima erilaisia taloja saadaan aikaan aikataulussa, joka on välttämätöntä messujen toteutumiselle.

Suomi muuttuu, muuttuvatko messut?

Vuoden 1970 asuntomessujen Suomi oli varsin erilainen paikka. Nyt väestö vanhenee, yksinasuvia on yhä enemmän ja maahanmuuttajien määrä on kasvanut.

– Varmasti asuntomessut elävät ajassa ja mielellään jopa aikaansa edellä. Siinä mielessähän meillä on yksittäisiä esimerkkejä siitä, että on pyritty monipuolistamaan asuntomessujen sisältöä.

Esimerkiksi pari vuotta sitten Tampereella esiteltiin vammaisille tarkoitettuja erityisasumiskohteita ja onpa messuilla nähty yhden hengen omakotitalo. Tampereella vuonna 1990 otettiin asumiskäyttöön vanha tehdaskiinteistö ja kunnostettiin puutalokortteleita.

– Me olemme valmiita keskustelemaan tällaisista ratkaisuista kaupunkien kanssa. Mehän emme tätä asiaa yksin määrää, vaan kyllä yhteistyössä kaupungin kanssa katsotaan, millaista aluetta tehdään ja minne se tehdään, Heiskanen sanoo.

Miten esitellä 1,5 miljoonan suomalaisen elämää?

Elokuussa Vantaalla järjestetään toinenkin asumiseen liittyvä tapahtuma. Lähiöfestivaaleilla Vantaan Mikkolassa purkutuomion saaneessa elementtitalossa pohditaan, millainen on lähiöiden tulevaisuus. Purettava talo on rakennettu liki samoihin aikoihin kuin ensimmäiset asuntomessut pidettiin eli talo on rakennettu vuonna 1974.

– Jos katsotaan isoja kysymyksiä, joita meillä Suomessa on edessämme, ensimmäisenä mieleen nousee talous. Mihin rahat menevät ja mistä saataisiin uutta tuottoa. Asuintaloissamme on yli 10 miljardin euron korjausvelka kurottavana seuraavan 10 vuoden aikana. Suuri osa siitä kohdistuu 60- ja 70-luvun taloihin eli lähiöihin, kuvailee Lähiöfestivaalin tuottaja Katja Lindroos.

– Toinen iso muutostekijä on demografia: ikääntyminen ja joissain paikoissa monikulttuuristuminen. Sitten tulevat vielä kestävän kehityksen haastatteet asuinalueilla ja rakennuksissa. Kaikki nämä osuvat lähiöihin.

Se, että Lähiöfestivaalit ja asuntomessut osuvat samaan kaupunkiin, on sattumaa. Lindroos kertoo etsineensä sopivaa kohdetta Lähiöfestivaaleille jo jonkin aikaa.

Asuntomessuihin lliitetään usein kaupallisuus. Lindroos sanoo, että Lähiöfestivaaleillakin on yrityskumppaneita, joten kyse ei ole epäkaupallisesta tapahtumasta, vaikka pääsylippuja ei myydäkään.

– Asuntomessuille on selvä kysyntä. Me mietimme Lähiöfestivaaleilla, mikä on lähiöiden kysyntä ja miten sellaista voidaan synnyttää. Lähiöissähän asuu 1,5 miljoonaa suomalaista, Lindroos muistuttaa.