Luonnonkalan menekki romahtanut – suomalaiset pelkäävät myrkkyjä, usein turhaan

Suomalainen luonnonkala on luksusta muille, mutta suomalaisille se ei kelpaa. Biologin mukaan suomalaiset voisivat syödä huomattavasti nykyistä enemmän luonnonkaloja, vaikka niissä onkin myrkkyjä.

luonto
Perämeren lohi Torniojoella miehen käsissä
Minna Aula / Yle

Suomalaiset ovat olleet aina kalansyöjäkansaa. Kalan merkitys ravinnossa on ollut pitkän rantaviivan ja tuhansien järvien maassa aivan keskeinen.

Kalansyönti jatkuu yhä. Meistä on kuitenkin tullut ennen kaikkea kasvatetun tuontikalan ostajia.

Jossakin vaiheessa suomalaiset lakkasivat kalastamasta kotitarpeikseen tai edes ostamasta luonnonkalaa. Kolme neljästä syödystä kalasta on tuontikalaa, ja myös kotimaassa kasvatetun kalan osuus on suuri. Muualla maailmassa hyvin kelpaava "roskakala" ei kelpaa meillä kenellekään.

Ilmastonmuutos suosii särkiä Suomessa

Ennen suomalaiset osasivat syödä särkikalat, kuten särjet, säynävät ja lahnat, sanoo Luonnonvarakeskus Luken luonnonvarat ja biotuotanto -yksikössä Oulun toimipisteessä työskentelevä biologi Ville Vähä.

– Jos ilmastonmuutos etenee ennakoidusti, kalakannat tulevat Suomessa särkivaltaistumaan, ja olisi hyvä oppia syömään niitä uudestaan.

Rajattomat kalavarat eivät kiinnosta

Kalastaja ja ajattelija Pentti Linkola arvioiSuomen Kuvalehdessä 16/2015 (siirryt toiseen palveluun), että suomalaisten yleisesti hyväksymien ruokakalojen vuosituotosta käyttöön tulee vain pari kolme prosenttia. Roskakaloiksi koetuista vielä vähemmän. Linkolan mielestä Suomen 180 000 yli 20 hehtaarin järvessä ja rannikolla on lähes rajattomat kalavarat ja suree sitä, ettei niitä hyödynnetä.

Kansantaloudellisesti on järkevää syödä kotimaista luonnonkalaa, ja sitä puoltavat myös terveydelliset syyt.

Ville Vähä

Linkola kertoo, että hänen 54-vuotisen kalastajanuransa aikana kalastajan ansiot ja kalan reaalihinta ovat alentuneet joka vuosi. Kehitys alkoi jo ennen kotimaista kirjolohen kasvatusta tai Norjan lohen invaasiota. Alalla on pärjännyt vain sinnittelemällä ja päivää jatkamalla.

Biologi Ville Vähä sanoo, että kalastuksen pitäisi kannattaa.

– Kansantaloudellisesti on järkevää syödä kotimaista luonnonkalaa, ja sitä puoltavat myös terveydelliset syyt, pohtii Vähä.

Valistuksesta ja kasvatuksesta olisi hyvä lähteä liikkeelle. Tehtävä ei ole helppo. Tiedostavat ihmiset ymmärtävät, että kassikalan kulutuksella on myös haittapuolensa esimerkiksi antibioottiresistenssiriskin kasvamisen takia.

Vuodenkierrosta riippumaton kassilohi on kovan luokan kilpailija

Ongelma on siinä, miten saada suuri enemmistö takaisin luonnonkalan kuluttajaksi. Kassilohi on vaikea vastustaja: tasalaatuinen ja helppo tuote.

Mies voi suositusten mukaan syödä esimerkiksi silakkaa 13 kiloa vuodessa, kun kulutus on vain 300 grammaa henkeä kohden.

– Ihmiset pitäisi opettaa syömään luonnonkalaa lapsesta saakka päiväkodeissa, kouluissa ja kodeissa, sanoo Vähä.

Oma ongelmansa vuoden kierrosta vieraantuneelle ihmiselle on luonnonkalan erilainen saatavuus eri aikaan vuodesta.

– Pitäisi tuntea luonnonkalojen saatavuuden vaihtelua vuoden kierron mukaan ja käyttää mieluiten tuoretta lähialueelta saatavaa kalaa, linjaa Vähä.

Silakkaa saisi syödä neljäkymmentä kertaa nykyistä enemmän

Ympäristömyrkyt ovat merkittävä tekijä luonnonkalan vähentyneessä suosiossa. Meillä on jo pari sukupolvea, jotka näkevät luonnonkalan ensisijaisesti myrkkylähteenä.

– Dioksiini ja muut myrkyt ovat tosiasioita, mutta mies voi suositusten mukaan syödä esimerkiksi silakkaa 13 kiloa vuodessa, kun kulutus on vain 300 grammaa henkeä kohden. Luonnonkalaa kannattaisi muutenkin syödä monipuolisesti, niin myrkkyjä ei pääse kertymään, toteaa tutkija.

Paikallinen sopiminen sopisi kalastukseen

Linkola arvostelee Suomen Kuvalehdessä jyrkästi kalatalousviranomaisia vähäisestä kiinnostuksesta luonnonkalan käytön palauttamiseen. Hänen mielestään pyyntiä voisi huoletta kohdentaa nimenomaan nuoreen ja pieneen kalaan. Kalastajaveteraanin mielestä kalakannat eivät vähääkään heilahtaisi, vaikka kaikista kalastusrajoituksista luovuttaisiin.

Suunnittelija Vähä ei allekirjoita kaikkia Linkolan teesejä, mutta myöntää, että valtakunnallisissa säännöissä on ongelmansa.

– Biologisessa mielessä Linkolan ajatus pienten kalojen pyynnin lisäämisestä tuntuu oudolta. Enemmänkin kalastusta pitäisi kohdistaa kaikkeen kalaan. Ja paikallista säädäntää ja sopimista alamitoista sekä kalastusjärjestelyistä tulisi lisätä, linjaa puolestaan tutkija.

Kalastetaan muutama hauki, jauhetaan ne myllyssä ja lisätään kermaa, tilliä sekä limettimehua. Pihvit paistetaan pannulla runsaassa voissa ja tulee herkullista

Ville Vähä

Haukikin on kala

Luonnonkaloista kuha menee kaupaksi miedon makunsa, melko hyvä saatavuutensa ja jonkinlaisen trendikkyyden ansiosta. Henkilökohtaisesti Vähä on sitä mieltä, että ahvenen maku on parempi.

– Esimerkiksi muikku, silakka, kilohaili, kuore, hauki, made, siika ovat kaikki hyviä kaloja, joita kannattaisi syödä, linjaa Vähä.

Ja mikä onkaan Tornionjoella kesänsä kenttätöissä viettävän ja loheen keskittyvän tutkijan ja innokkaan kalanystävän suosittelema kalaohje?

– Kalastetaan muutama hauki, jauhetaan ne myllyssä ja lisätään kermaa, tilliä sekä limettimehua. Pihvit paistetaan pannulla runsaassa voissa ja tulee herkullista.