Hyttysenpistot kiusaavat yhä enemmän ja paukamat muuttuvat suuriksi ja märkiviksi – miksi?

Kutittaa, kutittaa ja koko ajan saa olla hätistelemässä - tänä kesänä hyttysen ininästä saa kärsiä joka niemessä ja notkelmassa. Hätistely ei kuitenkaan kannata eikä varsinkaan paukamien raapiminen. Saatuaan satoja pistoja ihminen allergisoituu hyttysten syljen proteiineille.

Kotimaa
Hyttysenpiston aiheuttama allerginen reaktio nilkassa.
Kalevi Rytkölä / Yle

Kostea kevät ja alkukesä ovat olleet hyttyskannoille suotuisia, koska niiden lisääntymisen edellytyksenä olevia märkiä painanteita on riittänyt, kertoo hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta.

– Jo tässä vaiheessa kesää voi sanoa, että hyttysiä on nyt normaalia enemmän ja viime viikon lämpimän sään seurauksena hyttysten lisäksi paarmat ja mäkärät kuoriutuvat samaan aikaan, joten vaikuttaa siltä, että ilmassa on kaikenlaista hyönteistä todella paljon, Leinonen sanoo.

Hätistellä ei kuitenkaan kannata, siitä hyttyset vaan intoutuvat, juuri hätistelyn myötä syntyvä ihmisen erittämä lämpö ja hiilidioksidi houkuttelee niitä.

Miksi hyttysenpistosta tulee valtava, kutiseva ja kivulias paukama?

Muistoissamme lapsuuden kesistä hyttysen pistoa ehkä seurasi harmiton, muutamassa päivässä hävinnyt pikkunäppylä.

Miksi nyt on toisin ja pistokohdan paraneminen saattaa viedä viikon tai kaksikin? Aluksi hyttysen pistoa ei ehkä huomaa lainkaan, mutta päivän, parin päästä iholla on iso, kutiseva, punainen ja mahdollisesti märkivä paukama – tai pahimmillaan kymmeniä?

Ihotautilääkäri Ari Karppisen mukaan ilmiö johtuu siitä, että ihminen allergisoituu pikkuhiljaa hyönteisten puremille.

– Vauvathan eivät yleensä reagoi ensimmäisiin saamiinsa hyttysen pistoihin. Lapset, joilla on atooppinen ihotyyppi, ovat toisaalta herkimpiä reagoimaan niihin, Karppinen kertoo.

Hyttysen pistoille myöhemmällä iällä allergisoituminen ei kuitenkaan vaadi atooppista ihoa tai muita allergioita taustalla.

– Aikuisilla allergisoituminen tapahtuu usein sen myötä kun pistoja on saatu useita satoja. Määrä on yksilöllinen ja jossakin vaiheessa, saatuaan sitten taas jo tuhansia pistoja, ihminen vuorostaan alkaa siedättyä pistoille, Karppinen sanoo.

Karppisen mukaan on totta, että siedättymistä tapahtuu myös kesän mittaan. Alkukesästä pistoista saadaan usein voimakkaampia reaktioita ja loppukesästä miedompia, mutta tässäkin voi olla poikkeavuutta, koska hyttyslajit vaihtelevat.

Ihotautilääkäri Ari Karppinen.
Ihotautilääkäri Ari Karppinen.Yle

Kutisevan paukaman aiheuttajana metsähyttynen on yleisin

Karppisen mukaan yleisin lajike, joka paukamia ihmisille aiheuttaa on metsähyttynen. Malariahyttynen on harvinaisempi, sitä kuitenkin esiintyy alkukesästä, mutta Suomessa lajike ei ole malaria-tautia kantanut vuosikymmeniin.

Syksymmällä yleistyy lintuhyttynen, jonka alalaji on viemäristössä elävä ns. kaupunkihyttynen, jota voi tavata ainakin pääkaupunkiseudulla vielä marraskuussakin.

Karppisen mukaan hyttyslajikkeissa on eroja ja niiden erittämän syljen proteiinin koostumus vaihtelee. Jos ihminen on herkistynyt proteiinille, koostumus määrittää sitä, kuinka ihmisen elimistö pistoon reagoi ja miten suuren paukaman se saa aikaan. Erittäin harvinaisissa tapauksissa hyttysen pistosta voi seurata anafylaktinen reaktio.

Jos paukamaa raapii, se voi Karppisen mukaan pitkittää sen kutisemista, kutina kroonistuu, iho menee rikki ja bakteeritulehdukset ovat tällöin mahdollisia. Pahimmillaan tulehtumisesta voi seurata märkärupi tai muu vakavampi infektio.

– Ne ovat kuitenkin harvinaisia suhteessa siihen, paljonko ihmiset kesäisin hyttysenpistoja saavat.

Suomessa varsinainen hyttysen levittämä, mutta harvinainen tauti, on Itä-Suomessa esiintyvä pogostan tauti eli ns. nivelrokko. Edellisestä suuremmasta epidemiasta on kuitenkin jo yli 10 vuotta. Pogostan taudin aiheuttaja on virus eli siihen ei ole lääkettä, joten hoito on Karppisen mukaan oireenmukaista, mutta vaatii harvoin sairaalahoitoa.

Paras tapa suojautua hyttysiltä on vaatetus - antihistamiini lievittää kutinaa

Karppisen mukaan paras tapa välttyä hyönteisen pistoilta on vaatetus ja esimerkiksi verkkopäähineitä kannattaa käyttää marjastaessa, ne toimivat myös hirvikärpäsiä vastaan.

Hyönteismyrkyistä on myös jonkin verran apua ja antihistamiinia kannattaa Karppisen mukaan käyttää kutinaoireiden lievittämiseen.

– Tehokkaimmat hyttyskarkotteet sisältävät DEET-tehoainetta, jota käytetty 40-50 -luvulta saakka. Sitä sisältävien myrkkyjen kanssa on kuitenkin oltava varovainen pienten lasten kanssa ja suurilla ihoalueilla niitä ei saisi käyttää. Käsiin niitä ei marjastaessa tai sienestäessä kannata laittaa, etteivät ne kulkeudu tätä kautta suuhun, Karppinen muistuttaa.

Vaikka hyttyset ihmisen kannalta harmillisia ovatkin, täysin hyttysvapaata kesää ei kannata toivoa, sillä pikkulinnuille ne ovat muiden hyönteisten ohella tärkeätä ravintoa.