Sari Helin: Montako Whatsapp-viestiä lapsesi sai viime yönä?

Whatsapp on jo ala-asteikäisillä yleinen viestiväline, vaikka se edellyttää 16 vuoden ikää. Vanhempi voi valita some-säännöissä roolinsa viidestä vaihtoehdosta, kirjoittaa Sari Helin blogissaan.

Yle Blogit
Sari Helin.
Liisa Valonen

Mobiililaitteista ja sähköposteista irtautuminen on Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen suositusten mukaan aikuisen hyvän loman edellytys. Lapsi voi sen sijaan olla koko lomansa viesteissä kiinni minuutin välein jopa yöllä.

Eräs perhe matkusti lomamatkalle kylään, jossa ei ollut langatonta verkkoa. Kun perheen lapsi sai viikon kärvistelyn jälkeen kännykkänsä jälleen verkkoon, hän sai kerralla 760 Whatsapp-viestiä eli kaikki ne, jotka olivat jääneet viikon aikana saamatta. Niiden sisältö oli suurimmaksi osaksi erilaisia hymiöitä tai oho, älä, aivan, LOL tai muita sen kaltaisia kuittauksia siitä, että erilaisten Whatsapp-ryhmien jäsenet ovat elossa ja mukana viestintäketjussa non stop.

Kun aikuinen jää lomalle, hän ainakin yrittää jättää jatkuvan viestintäkilkatuksen taakseen. Aikuinen yrittää olla tarkistamatta sähköpostiviestit ja työtekstarit loman aikana, jotta hän saisi ladattua itsensä täyteen loman hyvää tekevää vaikutusta. Monelle aikuiselle loma on myös lakko sosiaalisesta mediasta.

Lasten sosiaalisen median käyttö on aikuisia vilkkaampaa jo monella 10-vuotiaalla. Vaikka Whatsapp vaatii käyttäjältään 16 vuoden ikää, se on jo ala-asteikäisillä hyvin yleinen viestiväline. Instagramiin ja Twitteriin vaaditaan 13 vuoden ikä, samoin Facebookiin. Käytännössä näiden käyttöä on mahdotonta valvoa ja lapset perustelevat mukana oloaan perinteiseen tapaan "koska kaikki muutkin ovat".

Superkyttä myös vakoilee lapsensa viestintää salaa lapsen puhelimelta.

Lapsen sosiaalisuuden merkkiääni kilkattaa monessa huushollissa aamuyön tunneille asti. Sosiaalisen median peli antaa vanhemmalle mahdollisuuden valita seuraavista rooleista:

1. Kyttä. Kyttä valvoo lapsen sosiaalisen median käyttöä ja pitää huolen siitä, ettei lapsi esimerkiksi nuku kännykkä tyynyn alla. Superkyttä myös vakoilee lapsensa viestintää salaa lapsen puhelimelta.

*2. Tietämätön. *Tietämätön aikuinen ei tiedä, miksi lapsen puhelin klingittää koko ajan eikä ole tietoinen siitä, miten myöhään yöllä lapsi viestittää kavereille. Tietämätön tuntee itse huonosti sosiaalista mediaa.

3. Ei meidän lapset. Ei meidän lapset -vanhempityyppi ei usko oman lapsensa tekevän puoliakaan siitä, mitä luulee naapurin lasten tekevän.

4. Luovuttaja. Jankutettuaan samoista asioista tuntikausia luovuttaja antaa periksi ja toivoo, että lapsi pärjää sosiaalisessa mediassa vaurioitumatta.

5. Luottavainen vanhempi uskoo, että lapsi osaa toimia ja luottaa lapsen arvostelukykyyn viestinnän sisällön ja ajankäytön suhteen.

Tämän ajan lasten sosiaalinen kypsyys on paljon suurempi kuin lapsen ikä edellyttäisi. Sosiaalisessa mediassa uiva lapsi oppii säännöt, joiden mukaan ventovieraita on syytä varoa ja omaa itseä esitellään parhaassa valossa ja parhaista kuvakulmista. Viestien jatkuva kilkatus on lapselle myös merkki siitä, että hän on hyväksytty omassa ryhmässään. 760 viestiä viikossa ei ole lapsen mielestä missään nimessä rasite vaan saavutus.

Sosiaalinen media vaikuttaa varmasti postiivisesti oppimistapoihin ja on jo mullistanut tiedon hankinnan täysin. Siitä, miten jatkuva hyvin pinnalliseksi jäävä viestintä vaikuttaa lapsen aivoihin, ei ole tietääkseni tehty tutkimusta. Kuten ei siitäkään, onko lapselle hyväksi olla yötäpäivää saatavilla. Maalaisjärjellä luultuna pieni piuhojen irrotus saataisi tehdä hyvää myös alle työikäisille.

Sari Helin
Kirjoittaja on yrittäjä ja Huono äiti -blogin perustaja