Japanin rannikko paljastaa jälkiä Kublai-kaanin 1200-luvun tuhoutuneista jättilaivastoista

Taifuunit tekivät lopun mongolivaltakunnan laajentumisyrityksistä Japaniin. Merestä on löytynyt muun muassa pommeja, joita oli määrä singota katapultilla japanilaisten tuhoksi.

Ulkomaat
Rikkoontuneita keramiikka-astioita, painolastina olleita kiviä ja puunkappaleita merenpohjassa.
Kublai Khanin tuhoutuneiden laivastojen jäännöksiä löytynyt merenpohjasta 1980-luvulta alkaen.Riukiun ylipisto

Japanin lounaisrannikolta Takashima Kōzakista on löytynyt mongolivaltakunnan mahtimiehen Kublai Khanin sotalaivaston alus 730 vuoden takaa. Riukiun ylipiston tutkijoiden löytö on toinen varmistettu alus laivastoissa, joilla Kublai-kaani yritti alistaa Japanin valtaansa vuonna 1274 ja uudelleen seitsemän vuotta myöhemmin.

Laivastot olivat historiallisen suuria. Ensimmäisessä oli noin yhdeksän sataa alusta, toisessa peräti 4 400. Pyörremyrskyt kuitenkin tekivät lopun molemmista valtausyrityksistä.

Aikakirjat eivät kerro, kuinka moni aluksista jo jopa 140 000 miehestä selvisi takaisin Kiinaan, joka oli mongolien hallinnassa. Tutkijoiden arvion mukaan jälkimmäisestä laivastosta tuhoutui noin 80 prosenttia.

Japanissa myrskyt saivat nimen kamikaze eli pyhä tuuli, joka suojeli kansakuntaa valloittajalta. Sana tuli uudelleen käyttöön toisessa maailmansodassa itsemurhalentäjien nimityksenä.

Hylkyjä löytyneen lisää

Kaksi hylkyä ovat varmistuneet mongolilaivaston aluksiksi rakenteensa vuoksi. Lisänäyttöä antavat hylkyjenympäriltä löytyneet 1100- ja 1200-lukujen keramiikkaesineet. Ensimmäisen hylyn ympäristöstä löytyi myös useita kolikoita.

Aasialaisten laivanrakennustekniikka oli paljon kehittyneempää kuin eurooppalaisilla aikalaisillaan.

Myös kolmesta muusta paikasta merenpohjasta on lupaavia havaintoja aluksista, ja lisää etsitään kaikuluotaimen avulla, kertoo tutkimuksia johtava arkeologian professori Yoshifumi Ikeda.

Laivaston jäännöksiä on etsitty 1980-luvulta asti. Hylkyjä ei löytynyt aluksi pitkään aikaan, mutta merestä nostettiin paljon muita valtausyritysten muistoja aseista ja haarniskoista sotilaiden henkilökohtaiseen omaisuuteen.

Aseiden joukossa on kaikkien aikojen vanhimpia tunnettuja pommeja, jotka oli tarkoitettu singottavaksi laivasta. Keramiikkakuori oli täytetty ruudilla ja metallisiruilla.

Myös puunkappaleita on löytynyt aiemminkin, mutta ensimmäinen varsinainen hylky löytyi vuonna 2011 ja toinen viime syksynä. Tuosta aluksesta on jäljellä 12 metriä, mutta tutkijat arvioivat, että merelle se lähti 20-metrisenä. Ensimmäisenä löytynyt oli hieman suurempi.

Kehittynyt tekniikka, huollossa puutteita

Kakkoshylyn löytöpaikka on vain 200 metrin päässä rannasta, 15 metrin syvyydessä. Tutkijat päättelevätkin, että alus oli seilannut matalaan lahteen yrittäessään välttää myrskyn raivoa.

Hyvin säilyneellä hylyllä odotetaan olevan tutkijoille paljon kerrottavaa mongolien laivanrakentajien käyttämistä materiaaleista ja rakennustavoista. Jopa alkuperäisestä maalista on jälkiä. Ne kertovat aluksen olleen harmaanvalkoinen.

Toistaiseksi hylky on peitelty uudelleen liejulla, joka suojelee sitä. Vielä ei ole päätetty, yritetäänkö alus nostaa.

Jo nyt on nähtävissä, että aasialaisten laivanrakennustekniikka oli paljon kehittyneempää kuin eurooppalaisilla aikalaisillaan. Havainnot kuitenkin viittaavat siiten, että hyökkäykseen oli ryhdytty huolimattomasti, aiempien taistelujen vaurioita korjaamatta.

Tutkijat ovat päätelleet, että ennen kuin taifuunit tulivat puolustajien avuksi, nämä olivat onnistuneet pitämään hyökkääjää pitkään loitolla muun muassa sytyttämällä omia laivojaan tuleen ja lähettämällä niitä vihollisen laivastoa päin.